Artikkelien loppuun on lisätty peukutusmahdollisuus. Kerro painikkeilla, herättikö kirjoitus ajatuksia!

Frans. K

Werner Herzogin elokuvan Aguirre – Jumalan viha (Aguirre, der Zorn Gottes, 1972) kuvaukset Peru Amazonin ja Ucayali-joen alueella ovat yksi elokuvahistorian kuuluisimmista ja legendaarisimmista myrskyisistä tuotannoista.

Herzog valitsi tietoisesti realistisen, dokumentaarisen ja extremen kuvaustavan: studiom Lavasteita ei käytetty, vaan koko ryhmä matkusti aitoihin, lähes koskemattomiin viidakko-olosuhteisiin.

Fyysinen kamerakalusto ja varusteet

Kamera: Herzog käytti pientä, kevyttä ja mekaanisesti luotettavaa 35 mm:n Arriflex 35 IIB -kameraa, jonka hän oli kertomansa mukaan "varastanut" (tai ottanut luvatta) Münchenin elokuvakoululta. Pieni ja kannettava kamera mahdollisti nopean reagoinnin ja liikkumisen ahtailla lautoilla.

Ei raskasta tuotantotekniikkaa: Kuvauksissa ei käytetty raskaita nostureita tai kiskoja. Kamera oli pääasiassa olalla tai kädessä, mikä loi dokumentaarisen, käsinpidetyn tuntuvan tyylin (cinéma vérité).

Ääni jälkiäänitettiin: Viidakon ja joen valtava taustamelu sekä kosteus tekivät käyttökelpoisen suoran kenttääänen tallentamisesta lähes mahdotonta. Kaikki dialogi ja ääniraita äänitettiin ja jälkiäänitettiin (ADR) studiossa Saksassa kuvausten jälkeen.

Lautat ja virran mukana liikkuminen

Aitojen lauttojen rakentaminen: Kuvauksia varten rakennettiin paikallisten intiaanien avustuksella aitoja tukkilauttoja niillä tekniikoilla, joita konkistadoritkin olisivat saattaneet käyttää

Vaaralliset joet: Kohtaukset kuvattiin todellisessa virrassa Ucayali- ja Urubamba-joilla. Lautat olivat täysin virran armoilla, ja useat lautat tuhoutuivat pyörteissä ja koskissa kuvausten aikana. Kuvausryhmä ja näyttelijät olivat jatkuvassa hengenvaarassa.

Pienehkö ryhmä ja äärimmäiset olosuhteet

Sopeutuminen viidakkoon: Noin 30–40 hengen kuvausryhmä ja näyttelijät elivät samoissa alkeellisissa olosuhteissa kuin tarinan hahmot. Kuumuus, trooppiset kaatosateet, keltakuume- ja malariariski, myrkylliset käärmeet sekä jatkuva kosteus vaurioittivat niin varusteita kuin ihmisiä.

Elokuvan ja todellisuuden sekoittuminen: Herzog hyödynsi ryhmän uupumusta, nälkää ja turhautumista kameran edessä. Näyttelijöiden kasvoilla näkyvä väsymys ja kireys olivat pitkälti täysin aitoja.

Klaus Kinski ja tuotannon sisäinen kaaos

Päänäyttelijän ja ohjaajan konflikti: Pääosaa esittänyt Klaus Kinski sai jatkuvia raivokohtauksia viidakon vaikeissa olosuhteissa. Kuuluisan legendan mukaan Kinski uhkasi lähteä kesken kuvausten, jolloin Herzog ilmoitti ampuvansa Kinskin ja sitten itsensä, jos tämä poistuisi.

Fyysiset vaaratilanteet: Kinski muun muassa ampui raivonpuuskassa rynnäkkökiväärillä kohti ryhmän telttaa ja osui yhtä avustajaa sormeen.

Yhteenveto

Elokuvan saattaminen päätökseen oli yhdistelmä sinnikkyyttä, pienen kamerakaluston joustavuutta ja Herzogin tinkimätöntä dokumentaarista visiota. Herzog ei pyrkinyt hallitsemaan luontoa, vaan mukautti tuotannon joen ja viidakon ehtoihin, mikä näkyy valmiissa elokuvassa poikkeuksellisena aitoutena ja intensiteettinä.

Werner Herzog (s. 1942) on saksalaisen ja koko maailmanelokuvan omaperäisimpiä, rohkeimpia ja kiehtovimpia hahmoja. Hänen uransa kattaa yli kuusi vuosikymmentä, kymmeniä fiktioelokuvia ja lukuisia ikonisia dokumentteja.

Herzogia määrittelee tinkimätön pyrkimys tavoittaa jotain, mitä hän itse kutsuu "ekstaattiseksi totuudeksi" (ecstatic truth) – syvempää, poeettista ja myyttistä totuutta, jota pelkkä tosiasioiden dokumentointi ei voi saavuttaa.

Elokuvahistorian kaanonissa Herzog sijoittuu fyysisen ja eksistentiaalisen auteur-elokuvan huipulle. Hän ei mahdu perinteisiin genre-laatikoihin, vaan siltaa fiktion ja dokumentin välisen rajan.

Kommentti: Werner Herzogin Aguirre – Jumalan viha (1972) on katsottavissa maksutta Cineasterna-palvelussa kirjastokortilla. Elokuvassa on myös suomenkielinen tekstitys.

HS 19.10.2026

Verkkokauppa ravistelee keskittynyttä optikkoalaa. Toimittaja tilasi verkosta lasit, jotka maksoivat yli tuhat euroa vähemmän kuin aiemmat. Muuta eroa ei ollut nimeksikään.

MONITEHOLASIT saapuvat räikeän keltaisella teipillä suljetussa pahvilaatikossa. Teipissä lukee Banaani.

Suhtaudun tilaukseen vähintäänkin epäilevästi.

Olen maksanut laseista vain kaksisataa euroa, tarkkaan ottaen 197,90 euroa.

En pysty uskomaan, että näin halvalla voisin saada minulle toimivia moniteholaseja.

HANKIN ensimmäiset monitehot viitisen vuotta sitten.

Optikko mittaili ja mallaili silmiäni monta kertaa, ja vasta kolmannet linssit toimivat. Sopivien lasien löytäminen ja niiden säätäminen oli siis varsin hankalaa.

Seuraaviin, kaksi vuotta sitten ostamiini laseihin valitsin heti kättelyssä kalleimmat linssit, koska ajattelin, että ne ainakin toimisivat.

Maksoin laseista tuolloin noin 1 500 euroa.

Nyt olen hankkinut samalla, kaksi vuotta vanhalla reseptillä itselleni uudet lasit suomalaisesta Banaani-nimisestä verkkokaupasta, ja tilaus on nyt edessäni pahvilaatikossa.

HALPISLASIT toimivat heti.

Kukaan ei ole mitannut, miten näköalueet pitäisi korkeussuunnassa kohdistaa suhteessa silmiini. En ole saanut edes sovittaa kehyksiä päähäni etukäteen.

Parin tunnin totuttelun jälkeen en huomaa oikein mitään eroa normaalilaseihini. Näkö ei ”huippaa”.

Silmälasikauppa onkin yksi Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tulevien kysymysten ja valitusten kestoaihe. Vertailukelpoisia normaalihintoja ei käytännössä usein ole, vaikka muodollisesti hinnasto olisi nähtävillä.

Kuuntelija-podcast 6.11.2026

Markku Ruotsila on historioitsija joka on erikoistunut Yhdysvaltain aate-, kirkko- ja poliittiseen historiaan, erityisesti angloamerikkalaiseen antikommunismiin, konservatismiin ja fundamentalismiin. Hän väitteli tohtoriksi Cambridgen yliopistossa vuonna 1999 ja toimii Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosenttina Helsingin yliopistossa sekä Yhdysvaltain ja Britannian historian dosenttina Tampereen yliopistossa; lisäksi hän työskentelee tutkijana liettualaisen LCC International Universityn Center for Faith and Human Flourishing -keskuksessa Klaipėdassa. Ruotsila on vieraillut tutkijana muun muassa Oxfordissa, Stanfordin Hoover-instituutissa ja New Yorkin yliopistossa.

HS 8.11.2026

Ilmastopääneuvottelija Marjo Nummelin arvioi, ettei Pariisin sopimus syntyisi enää.

Yhdysvallat on irtautunut sopimuksesta ja EU on jäänyt ilman keskeistä liittolaistaan.

YK:n ilmastokokous alkaa Turkissa, eikä suurta läpimurtoa odoteta.

ILMASTOHÄTÄTILA. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on vaatinut päättäjiltä toistuvasti siihen heräämistä. Kansainvälinen yhteistyö on kuitenkin ottanut pikemmin takapakkia kuin edennyt.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa ihmisten elinoloja eri puolilla maailmaa. Kuivuus, tulvat ja muut sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat ruoantuotantoa. Tämä lisää ruoan kallistumisen ja saatavuusongelmien riskiä myös Suomessa.

Suomen ilmastopääneuvottelija Marjo Nummelin arvioi, ettei päästöjen rajoittamiseen velvoittavaa Pariisin ilmastosopimusta enää saataisi aikaan nykyisessä maailmantilanteessa.

Intia painottaa Nummelinin mukaan EU-maiden kaltaisten kehittyneiden maiden historiallista vastuuta, koska nämä maat ovat saavuttaneet oman elintasonsa fossiilisilla polttoaineilla. Intian mukaan kehittyvillä mailla tulisi olla oikeus taloudelliseen kehitykseen.

#yleastudio Intia muistuttaa aivan aiheellisesti, että myös kehittyvillä mailla on oikeus taloudelliseen kehitykseen ja vaurastumiseen. Ei voida vaatia muita luopumaan kehityksestä sen jälkeen, kun länsimaat ovat itse rakentaneet vaurautensa fossiilisilla polttoaineilla

— @Frans. K / X

Nyt hän lähti lauantaina kohti Turkissa järjestettävää YK:n vuotuista ilmastokokousta. Kyseessä on hänen 14. kertansa.

NUMMELIN kertoo uransa isoimmaksi pettymykseksi vuoden 2009 Kööpenhaminan kokouksen, jossa oli tarkoitus saada aikaan kaikkia maita koskeva ilmastosopimus. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Suomen Luonto 4/26

Tanskalaiset ja suomalaiset tutkijat selvittävät, minkälaisen metsän istuttamisesta tulee suurin ilmastohyöty.

Tanska aikoo metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. Tämä kasvattaisi maan metsän pinta-alaa noin 40 prosenttia.

Tarkoituksena on hillitä ilmastonmuutosta, parantaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää rannikkovesien rehevöitymistä. Puut istutetaan maanomistajien luovuttamille alueille.

Myös metsien vaikutusta paikalliseen meteorologiaan selvitetään. Peltojen muuttuminen metsiksi lisää ilmakehän turbulenssia, mikä yhdessä kosteuden kanssa lisää pilvien muodostumista.

Professori Annele Virtanen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että metsityksen merkitys ilmaston lämpenemisen hillinnässä pyritään selvittämään mahdollisimman laajasti.

”On havaittu, että metsien yllä on enemmän pilviä kuin pellon. Tästä tulee aika merkittävä paikallinen viilentävä vaikutus”, Virtanen sanoo.

YLE 7.11.2026

Presidentti Sauli Niinistö ei osannut odottaa tämän viikon tapahtumia, mutta ne eivät yllättäneet häntä. Presidentti oli lauantaina Ykkösaamun vieraana.

Ykkösaamussa vieraana ollut presidentti Sauli Niinistö on aiemmin varoitellut, että Venäjä lisää erilaista kiusantekoa. Tämän viikon kaltaisia vaikuttamisyrityksiä hän ei suoraan osannut odottaa, mutta ne eivät suuresti yllättäneet häntä.

#ykkösaamu Euroopan vastatoimet Venäjän hybridiuhkiin herättävät keskustelua. Suorilla kyberiskuilla kriittiseen infrastruktuuriin voisi olla pelotevaikutus, mutta ne riskeeraavat tilanteen eskaloitumisen suursodaksi. Siksi EU ja NATO suosivat puolustuksen vahvistamista.

— @Frans. K / X

– Olemme muutaman vuoden mittaan nähneet omituisia tapahtumia tuolla: droonit lentoasemien yllä, kaapeleita silpoutuu. Nyt pakastimia lämpiää ja pommiuhkauksia satelee. Ikään kuin rypäs, joka päättyy aika nopeasti kunnes tulee seuraava ilmiö.

Niinistö lukee niitä vihjeenä, jolla niiden tekijä viestittää, että ”me olemme täällä”.

#ykkösaamu EU on jo eristänyt Venäjää syvästi pakottein ja rajoituksin. Täydellinen sulku on silti mahdotonta, sillä se rikkoisi kansainvälistä oikeutta, ajaisi kaupan kolmansien maiden kiertoreiteille ja voisi vahingoittaa myös Euroopan omaa taloutta.

— @Frans. K / X

Tällä viikolla on uutisoitu perättömistä pommiuhkauksista eri maiden lentoyhtiöihin ja mediayhtiöihin. Niistä ainakin osan takana epäillään olevan Venäjä. Hybridivaikuttamista on nähty myös kauppojen pakastealtaissa, joihin iskettiin muun muassa Ruotsissa ja Belgiassa.

#ykkösaamu Sauli Niinistö peräänkuuluttaa 1950-luvun kylmän sodan kaltaista keskusteluyhteyttä Yhdysvaltain ja Venäjän välille yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Tämä kuitenkin edellyttää, että Yhdysvallat ottaa ensin nykyistä reippaamman otteen Venäjästä.

— @Frans. K / X

Niinistön mukaan esimerkiksi nyt EU:n käyttämät sanktiot eivät ole kovin hyvin purreet.

#ykkösaamu Sauli Niinistö peräänkuuluttaa 1950-luvun kylmän sodan kaltaista keskusteluyhteyttä Yhdysvaltain ja Venäjän välille yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Tämä kuitenkin edellyttää, että Yhdysvallat ottaa ensin nykyistä reippaamman otteen Venäjästä.

— @Frans. K / X

Niinistön mukaan pitäisi keskustella siitä, minkälainen arvo yleinen turvallisuus on ja olemmeko valmiita tarvittaessa rajoittamaan myös omien kansalaistemme oikeuksia.

IS 4.11.2026

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkäsen (kok) mukaan Yhdysvaltain vaalituloksen jälkeen on vaarana, että presidentti Donald Trump eskaloi tilannetta Lähi-idässä.

Siellä Ukrainalle kyllä tulee tukea, ja ymmärtääkseni edelleen molemmissa puolueissa edustajatasolla on vahva tuki. Toivotaan, että Ukrainan tuki myös USA:n osalta pysyy edes kohtalaisena, Häkkänen sanoo.

HS 4.11.2026

Demokraatit ovat voittamassa enemmistön edustajain­huoneeseen ja todennäköisesti myös senaattiin.

DEMOKRAATIT ovat matkalla vaalivoittoon Yhdysvaltain kongressin molemmissa kamareissa, kun ääniä on laskettu muutamien tuntien ajan, ennustavat suuret yhdysvaltalaismediat.

Esimerkiksi The New York Times ennustaa demokraattien voiton tapahtuvan yli 95 prosentin todennäköisyydellä.

Texasissa demokraattien ennustetaan voittavan republikaaneilta paikan senaattiin. James Talarico on ensimmäinen Texasin demokraatti­senaattori sitten vuoden 1993.

HS 31.10.2026

Hän omistaa Lidl-kauppaketjun, mutta miljardööristä itsestään tiedetään hyvin vähän.

Edes kotikaupungissaan häntä ei tunnisteta kadulla.

Vaikka hän maksaa Heilbronnin yliopistot, tekoälypuiston ja paljon muutakin.

Syy-seuraussuhteet ovat joskus omituisia.

Ajatellaan nyt vaikka tätä: jos suomalainen ostaa muutaman euron ironiset Lidl-sandaalit, niin Lounais-Saksaan nousee miljardiluokan tekoälykaupunki.

Totta se on. Näen sen omin silmin, kun seison valtavan rakennustyömaan laidalla Heilbronnissa.

Tänne on rakenteilla Innovation Park Artificial Intelligence eli IPAI, tekoälyn innovaatiopuisto. Hankkeen keskeisenä rahoittajana on mies nimeltä Dieter Schwarz.

87-vuotias Schwarz on Saksan rikkain ihminen. Suomalais­kuluttajat tietävät hyvin, että kelta-sini-punainen ruokakauppa on lähtöisin Saksasta. Mutta harva suomalainen lienee kuullut Dieter Schwarzista, ketjun perustajasta ja omistajasta. Tai Heilbronnin kaupungista, jonne Schwarz on kylvänyt vähintään satoja miljoonia euroja.

#yleastudio Lidlin perustaja Dieter Schwarz on Saksan rikkain mies, mutta käyttää omaisuuttaan myös kotikaupunkinsa Heilbronnin hyväksi. Olisipa Suomessakin yhtä varakas hyväntekijä, joka ajattelisi kansan parasta eikä vain omaa etuaan.

— @Frans. K / X

Kommentti: Schwarzin erityispiirre on se, että hänen säätiönsä on rakentanut Heilbronniin laajan koulutuksen, tutkimuksen ja yliopistotoiminnan kokonaisuuden. Säätiö on tukenut lähes 700 laitosta ja hanketta.
Jos nostaisin yhden suomalaisen nimen esille, valitsisin Emil Aaltosen. Hänen ajatuksensa varallisuuden käyttämisestä kansakunnan hyväksi muistuttaa erityisen paljon sitä toimintaperiaatetta, jota näen Dieter Schwarzissa.

HS artikkelin kirjoittajan Heikki Aittokosken lopuksi lausumat sanat kuvaavat hyvin suomalaista ajatusmaailmaa mitä tulee yrittämiseen, "Ajattelen omaa taustaani keskisuurten suomalais­kaupunkien kasvattina. Heilbronn herättää tunteita, ja niistä voimakkain on kateus."

HS 25.10.2026

Suomi neuvottelee Ranskan kanssa maan ydinasepelotteen laajentamisesta Euroopan suojaksi.

Le Pen johtaa kyselyitä yli 30 prosentin kannatuksella, ja vaalit pidetään huhtikuussa.

RANSKAN kansallislaulu on jo pariin kertaan laulettu, mutta nyt Marine Le Penin kakkosmies Jordan Bardella kehottaa laulamaan sen vielä kerran.

”Sen aikaa, kun turvamiehet poistavat ultra­vasemmistolaiset demokratian vastustajat katsomosta.”

Laulu raikaa ja turvamiehet painivat. Pari mielenosoittajaa on yrittänyt nostaa julisteen katsomossa. Julistetta ei ehditty nähdä. Urheiluhallin kuutionäyttö heijastaa sanat ”osallistu voittoon”.

EUROOPAN suuntaa määräävät Ranskan presidentinvaalit pidetään huhtikuussa. Le Pen on luvannut esimerkiksi lopettaa Ukrainan tuen ja palauttaa sisäisen järjestyksen.

SUOMEA koskettaa kohta, jossa Le Pen sanoo, että hänen mielestään Ranskan ydinaseen minkäänlainen luovuttaminen muiden hyödyksi vertautuu ”maanpetokseen”. Le Penin mukaan Ranskan ydinase on vain Ranskan suvereeniuden tae.

#yleastudio Marine Le Pen johtaa Ranskan vuoden 2027 presidentinvaalien gallupeja 34–36 prosentin kannatuksella. Myös toisen kierroksen kyselyt näyttävät vahvoilta. Ranskan poliittinen kartta on muuttumassa – ja koko Eurooppa seuraa tilannetta.

— @Frans. K / X

HS 25.10.2026

Suomessa on jälleen vireillä useita elokuvia Mannerheimista. Ensimmäisenä kuvauksiin ehti yllättäen indie-ohjaaja Tony Heino, jonka edellisen teatterielokuvan näki 219 ihmistä.

Harvasta suomalaisesta on rakennettu yhtä suurta myyttiä kuin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951). Häntä on palvottu, parjattu ja tulkittu uudelleen sukupolvesta toiseen. Viime keväänä Mannerheim päätyi jopa Isac Elliotin ja Turistin hittikappaleeseen.

Suomalaista Mannerheim-suurelokuvaa on yritetty tehdä vuosikymmeniä. Kuuluisimpaan yritykseen käytettiin 15 vuotta ja miljoonia euroja, mutta kamera ei koskaan käynnistynyt. Sittemmin Mannerheim-elokuvista on tullut elokuva-alalla jo melkeinpä vitsi.

Mannerheim-elokuvan ohjaa porilainen Tony Heino, joka tunnetaan omalaatuisena indie-elokuvantekijänä. Nimi ei ehkä sano paljoakaan suurelle yleisölle, mutta Heino on tehnyt ahkerasti elokuvia, toki vähemmällä rahalla kuin elokuvamaailmaa hallitsevat markusselinit ja akulouhimiehet.

Porilainen Heino tunnetaan omalaatuisena indie-elokuvantekijänä, joka on onnistunut yhdistämään pienimuotoisiin tuotantoihin tunnettuja näyttelijöitä ja kuntien markkinointirahoitusta.

Heinon Mannerheim-elokuvan on määrä saada ensi-iltansa 4. kesäkuuta 2027, jolloin Mannerheimin syntymästä on kulunut 160 vuotta.

HS 22.10.2026

Tekoälystä on tullut pikavauhtia läksyapu ja salaisuuksien kuuntelija. Merkittävä enemmistö jo 4.–6-luokkalaisista käyttää tekoälyä.

TEKOÄLYÄ käyttää alakoulun viimeisillä luokilla jo seitsemän lasta kymmenestä, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Yläkoulussa ja toisella asteella eli lukiossa ja ammattikoulussa käyttäjiä on jo kahdeksan kymmenestä.

”Suurin yllätys tässä on se, miten laajasti tekoäly on tullut osaksi lasten ja nuorten arkea. Sen puoleen käännytään jo päivittäin, kun haetaan tietoa, neuvoja tai apua koulutehtäviin”, tulkitsee toimitusjohtaja Katri Vataja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä Itlasta.

Kommentti: Tekoälystä puhutaan paljon lasten ja nuorten näkökulmasta, mutta se on jo nyt erittäin hyödyllinen apuväline myös ikääntyneille. Erityisesti eläkeläisille, joille tietotekniikan käyttö on vaikeaa, tekoäly voi avata aivan uuden maailman.

Ei tarvitse osata kirjoittaa kirjakieltä, hallita näppäimistöä tai edes tietää tarkasti, miten asiansa muotoilisi. Riittää, että avaa mikrofonin ja puhuu. Ajatukset saavat tulla keskeneräisinä, välillä voi pitää taukoa ja miettiä lisää. Tekoälyn kanssa voi keskustella rauhassa ilman kiirettä.

Jos haluaa kirjoittaa sähköpostin, mutta ei oikein tiedä, miten asian ilmaisisi, voi kertoa omin sanoin, mitä haluaa sanoa. Tekoäly muotoilee siitä selkeän tekstin, jota voi sen jälkeen yhdessä muokata niin kauan, että lopputulos tuntuu omalta. Sama pätee kysymyksiin, tiedon etsimiseen ja vaikeiden asioiden ymmärtämiseen. Tekoäly ei tietenkään ole erehtymätön, joten sen vastaukset on syytä tarvittaessa tarkistaa.

Tekoälyn merkitys ei siis rajoitu koululaisiin. Se voi auttaa ihmisiä ikään katsomatta ilmaisemaan itseään, löytämään tietoa ja selviytymään arjen tilanteista, jotka muuten saattaisivat tuntua hankalilta.

Tulevaisuudessa tekoälyn rooli voi kasvaa vielä huomattavasti. Jo 1960- ja 1970-luvuilla visioitiin ihmismäisiä robotteja, jotka keskustelisivat ja toimisivat ihmisten apuna. Nyt tällaisia järjestelmiä on jo olemassa, vaikka kotikäyttöön soveltuvien robottien hinta ja kyvykkyys vielä rajoittavat niiden yleistymistä. Ajan myötä robotit voivat auttaa kotitöissä ja arjen askareissa, ja tekoälyllä on jo nyt kasvava rooli lääketieteessä ja terveydenhuollossa.

Minusta yksi tekoälyn suurimmista mahdollisuuksista onkin siinä, että se voi antaa ihmiselle lisää itsenäisyyttä. Sen sijaan, että tietotekniikka olisi este, siitä voi tulla keskustelukumppani ja käytännön apuri, joka auttaa tekemään asioita, joihin ei aiemmin ole ollut osaamista tai rohkeutta.

Frams. K

Kankaanpään galleria uuden näyttelyn teosten luonti vei aikaa, mutta oli palkitseva kokemus Sirpa Ojalalle. Keramiikkasudet täydentävä luontokokemuksia.

Juuttikangasta, kudetta ja koukkuja. Kun kylkiäiseksi virittelee tarinallista susikeramiikkaa on perusta Maisema 365 & keramiikkaa -näyttelylle luotu.

Äänitteet: Jan Eerala

Uppoudu rentouttaviin äänimaisemiin Lauhanvuoren kansallispuistosta ja Kokemäenjoen suistosta.

Satakunnan pohjoisosa ja Pohjanmaan eteläosa muodostavat yhdessä laajan suovaltaisen alueen jota on myös kutsuttu ”Satakunnan Lapiksi”.

Sille on ominaista lähteitten ja pienpurojen runsaus. Paikallisesti lähdepuroja ja joskus pieniä jokiakin kutsutaan ”luomiksi”.

Äänitteessä Kauhajoen ja Isojoen rajamailla lähellä Lauhanvuoren kansallispuistoa sijaitseva vuolas Hukanluoma solisee lokakuun päivänä 2023.

Suomen Luonto

Luonnon ääni -podcast saa jatkoa. Uudella kaudella toimittaja Mari Pihlajaniemi etsii vastauksia pinnalla oleviin luonto- ja ympäristökysymyksiin.

Suomen Luonnon Luonnon ääni -podcast palaa lokakuussa 2026 uusien jaksojen ja juontajan kera.

HS 21.10.2026

Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff matkustaa keskiviikkona Pietariin. Mediatietojen mukaan hän tapaa Venäjän presidentti Putinin.

Witkoff vie Venäjälle Ukrainan ratkaisuehdotuksia tiistain Oslon neuvottelujen jälkeen.

Presidentti Stubb kuvaili Oslon tapaamista onnistuneeksi ja uskoo rauhanprosessin palanneen raiteilleen.

Tämä neuvotteluista tiedetään nyt.

Stubb: Oslon tapaaminen onnistunut

PRESIDENTTI Stubb kuvaili Oslon tapaamista onnistuneeksi. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa, että keskusteluissa saatiin aikaan todellista kehitystä ja rauhanprosessi on palannut raiteilleen. Keskusteluissa puhuttiin muun muassa ilmapuolustuksesta, energialaitoksista ja osittaisesta tulitauosta. Keskusteluissa olivat myös esimerkiksi Ukrainan turvatakuut ja se, mitä sodan jälkeen tapahtuu.

HS 17.10.2026

Elon Musk on lahjoittanut 366 miljoonaa dollaria republikaanien kampanjoihin kongressivaalien edellä.

Republikaanit ovat vaarassa menettää enemmistönsä kongressin molemmissa kamareissa.

Muskin varallisuus on yli tuplaantunut Trumpin toisen kauden aikana yli biljoonaan dollariin.

HS 16.10.2026

Eurooppa vahvistuu sotilaallisesti mutta heikkenee poliittisesti. Suomi ei voi rakentaa sen varaan, että Ukraina-tuki pysyy yhtenäisenä.

Venäjän hyökkäyssota on Euroopan turvallisuusjärjestyksen kriisi, jossa Venäjä yrittää väkivalloin muuttaa Ukrainan rajoja ja saada itselleen valtaa päättää muidenkin rajanaapuriensa turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. Viime päivinä on käynyt taas selväksi, että Yhdysvallat ei ole mukana hillitsemässä Venäjää Ukrainassa, vaan enemminkin potkii Ukrainaa päähän.

Sitten on sota Lähi-idässä, jolla on suora linkki siihen, miten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nyt kohtelee Ukrainaa. Euroopan maille näiden sotien yhdistyminen on ongelma, mutta ne joutuvat itsekin painimaan energianhintojen kallistumisen kanssa