webistä tältä sivustolta

Uutisarkisto | coyotefilm.fi | cameraworks.fi

Epstein Document Archive on laaja ja julkinen kokoelma Jeffrey Epsteiniin liittyviä oikeusasiakirjoja. Se tarjoaa pääsyn alkuperäiseen lähdemateriaaliin ja toimii lähtöpisteenä niille, jotka haluavat perehtyä tapaukseen tarkemmin ja etsiä lisätietoa muista arkistoista ja lähteistä.

Chantal Akermanin klassikkoelokuva Jeanne Dielman, 23 quai du Commerce, 1080 Bruxelles on yksi elokuvahistorian omaperäisimmistä teoksista. Se ei kerro tarinaa perinteisen draaman kautta, vaan näyttää kolmen päivän ajan naisen arkisia rutiineja: ruoanlaittoa, siivoamista, odottamista ja hiljaisia hetkiä kotona. Elokuvan voima syntyy juuri tästä – katsoja alkaa vähitellen huomata pieniä muutoksia arjen rytmissä, ja näistä pienistä säröistä kasvaa elokuvan todellinen jännite.
Akerman halusi näyttää elokuvassa asioita, jotka tavallisesti jätetään pois. Häntä kiinnostivat arjen näkymättömät hetket ja työ, jota ei yleensä pidetä elokuvallisesti tärkeänä. Siksi kamera saattaa viipyä pitkään esimerkiksi keittiössä, kun päähenkilö kuorii perunoita.
Kun Akerman vieraili Midnight Sun Film Festival -tapahtumassa Sodankylässä, hän selitti tätä valintaansa yksinkertaisesti. Hänen mukaansa elokuvassa pitäisi joskus näyttää myös se aika, joka tavallisesti leikataan pois. Hän sanoi keskustelussa suunnilleen näin:"Jos nainen kuorii perunoita, miksi sitä ei voisi näyttää? Se on osa hänen elämäänsä."
Juuri tämä ajatus tekee Jeanne Dielmanista niin poikkeuksellisen elokuvan: se antaa arjen pienille teoille saman painon kuin suurelle draamalle. Kun katsoja suostuu tähän rytmiin, elokuva alkaa paljastaa vähitellen hyvin syvän ja hiljaisen tarinan.

Chantal Akermanin ohjaama klassikkoelokuva Jeanne Dielman, 23 quai du Commerce, 1080 Bruxelles on harvoin nähtävissä suoratoistopalveluissa. Jos elokuvan kuitenkin haluaa katsoa helposti ja edullisesti, se löytyy vuokrattavaksi tai ostettavaksi Apple TV -palvelusta.
Hinta on yleensä noin viiden euron luokkaa, joskus hieman sen yli. Se ei ole paljon yli kolme tuntia kestävästä elokuvasta, jota monet kriitikot pitävät yhtenä elokuvahistorian merkittävimmistä teoksista.
Jos siis haluat nähdä yhden modernin elokuvataiteen klassikoista, Apple TV on tällä hetkellä helpoin tapa päästä käsiksi tähän harvinaiseen mutta erittäin arvostettuun elokuvaan.

Nyky­elokuvaa ei kiinnosta naisen identiteetti, eivätkä nais­ohjaajat ole vikaa korjanneet, väittää Anna Eriksson NYKYELOKUVA ei ole kiinnostunut naisen identiteetistä, eivätkä uudet naisohjaajat ole onnistuneet vikaa korjaamaan. ”Sama kaavamainen tarinankerronta jatkuu, nyt vain pääosassa ovat naiset. On viihdetaiteilijoita, pukudraamoja ja kiimaisia mummoja. Ennalta arvattavaa, nukkavierua ja kliseistä”, hän sanoo. ”Ei niissä oikeastaan ole minkäänlaista eroa miesten ohjaamiin elokuviin. Missä ovat kuvaukset tämän päivän naiseudesta?”

---

Kommentti: Satojen ihmisten ruoka­jono valtasi Helsingin Mylly­puron aamu­tuimaan. Orpon hallistus ajaa kansalaisia syvenevään ahdinkoon. Seuraavat Suomen eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2027.

Trumpin uhkaus vaihtui tuli­taukoon, jonka osa­puolista ei ole täyttä varmuutta

HS 8.4.2026

Mahdollisesti Kiina sai Iranin neuvottelukannalle. Iranin ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut saattavat alkaa perjantaina Pakistanissa. HS koosti, mitä tilanteesta tiedetään nyt.

YHDYSVALLAT ja Iran ovat sopineet kahden viikon tulitauosta.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kertoi Yhdysvaltojen suostuvan tulitaukoon, jos Iran sitoutuu avaamaan Hormuzinsalmen. Myös Iran ilmoitti suostuvansa tulitaukoon.

Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi sanoi, että Iran suostuu takaamaan alusten turvallisen kulun Hormuzinsalmessa kahden viikon ajan, jos iskut Irania vastaan loppuvat.

Vielä on epäselvää, milloin Hormuzinsalmi avataan. Salmessa ei vielä keskiviikkoaamuna näkynyt juuri laivaliikennettä.

Iranilais­media: Silloilla ihmis­ketjuja – Trumpin aika­raja lähestyy

IS 7.4.2026

Pakistanilaislähde Reutersille: Seuraavat tunnit ratkaisevia

Pakistan on välittänyt Iranin ja Yhdysvaltojen välistä keskustelua tilanteessa, missä maiden välinen sota uhkaa eskaloitua entisestään. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut Irania "sivilisaation tuholla", mikäli maa ei suostu Yhdysvaltojen vaatimuksiin Suomen aikaa aamukolmeen mennessä.

WSJ: Iran katkaissut suoran yhteyden Yhdysvaltoihin

Iran on katkaissut suoran keskusteluyhteyden Yhdysvaltoihin, uutisoi The Wall Street Journal.

WSJ:n lähteen mukaan Iran haluaa viestiä pettymystään sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi tuhota Iranin "koko sivilisaation".

Valkoinen talo: Yhdysvallat ei aio käyttää ydinaseita

Valkoisen talon mukaan Yhdysvallat ei tule käyttämään ydinaseita Iranissa. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto AFP.

Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance kertoi tiistaina, että Yhdysvalloilla on vielä käyttämättömiä "työkaluja" tilanteen ratkaisemiseksi.

Iranilaismedia: Iranin silloilla ihmisketjuja

Iranin valtiollisessa ja muussa mediassa on julkaistu kuvamateriaalia ketjuja muodostaneista ihmisjoukoista silloilla ja voimalaitosten ympärillä Iranissa.

Kuvat ja videot leviävät sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi tuhota Iranin infrastruktuuria, mikäli maan hallinto ei suostu Yhdysvaltojen vaatimuksiin. Trump on uhkauksissaan maininnut juuri sillat ja voimalaitokset.

Kuvat ihmisketjuista leviävät

Iranilaismedian julkaisemia kuvia ihmisten väitetysti Iranissa silloille ja voimalaitosten ympärille muodostamista ketjuista leviävät myös sosiaalisessa medoiassa.

BBC-toimittaja: Ihmisketjuvideo paikantuu oikein

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n Verify-toimituksen toimittaja Shayan Sardarizadehin mukaan ainakin yksi iranilaismediassa julkaistu video ihmisketjuista paikantuu oikein.

Iranin Fars-uutistoimiston julkaiseman videon kerrotaan olevan Kazerunin voimalaitokselta, mistä se Sardarizadehin mukaan onkin.

Iranin Fars-uutistoimiston julkaisemassa videossa näkyy, kuinka hallitusta kannattavat mielenosoittajat muodostavat Farsin mukaan "ihmisketjun" Kazerunin kombivoimalaitoksen edessä presidentti Trumpin sopimuksen määräajan lähestyessä.

Kommentti: Tappaako Trump lupaamillaan iskuilla tuhansia/miljoonia Iranilaisia vai leikkiikö vain puheillaan. Trumpin puheet olleet niin mielipuolisia, että niillä pääsee ainakin maailman historiassa sekopäisimpien johtajien galleriaan.

Vain Suomi päättää panna miljardeja uusiin aseisiin käymättä keskustelua siitä, mitä rahoilla saadaan

HS 6.4.2026

Yhden totuuden maa.

Monien asiantuntijoiden mielestä vaarana on se, että Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa siirrytään nyt yhdestä hyväksytystä todellisuudesta toiseen.

Suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa toistuu usein sama kaava. Kun Suomessa tai lähialueillamme tapahtuu jotakin huolestuttavaa, poliitikot puolueesta riippumatta vakuuttavat, että kansalaisilla ei ole syytä huoleen: Suomi on varautunut ja tilannetta seurataan.

Niin myös sen jälkeen, kun Suomeen alkoi lentää ukrainalaisia drooneja.

Viesti on rauhoittava, eikä välttämättä täysin väärä. Samalla se kertoo suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa vallitsevasta yhden totuuden kulttuurista.

Ennen helmikuuta 2022 sama kulttuuri tiivistyi Suomen suhteessa Venäjään. Ukrainassa vuonna 2014 alkaneesta sodasta huolimatta Venäjä ei ollut virallisessa retoriikassa uhka. Suomessa oli tärkeää ylläpitää hyviä suhteita Venäjään ja sen presidenttiin Vladimir Putiniin. Puolustusliitto Nato oli ”optio” ja EU:n puolustusyhteistyö melkeinpä Natoa mieluisempaa.

Yhden totuuden kulttuurilla on Suomessa Venäjän keisariaikaan johtavat juuret. Vaiteliaisuus on syvällä suomalaisessa mielenmaisemassa.

Keskellä Eurooppaa puhaltaa nyt tuuli, joka säikytti seka Trumpin että Putinin

HS 28.3.2026

Pienen Unkarin vaaleista tuli kansainvälinen ideologinen taisto, jossa Yhdysvallat ja Venäjä ovat samalla puolella,.

Unkarin vaaleista on tullut poikkeuksellisella tavalla näyttämö maailmanlaajuiselle ideologiselle kamppailulle.

Orbán on hallinnut putkeen jo 16 vuotta, pidempään kuin Margaret Thatcher, François Mitterrand tai yksikään Euroopan unionin nykyjohtaja.

Orbán on muuttanut Unkarin omalaatuiseksi autoritääriseksi järjestelmäksi, jota hän itse kuvaa sanoilla ”illiberaali valtio”. Unkari ei siis ole liberaali demokratia, jonka ihanteet perustuvat kansalaisvapauksiin, oikeusjärjestykseen ja riippumattomiin instituutioihin.

Mutta nyt Unkarissa puhaltaa muutos

Parlamenttivaalit pidetään kahden viikon päästä huhtikuun 12. päivä. Ensi kertaa nykyjärjestelmän aikana, Orbán saattaa oikeasti hävitä.

Niinpä apuun ovat kiirehtineet tukijat – Donald Trump ja Vladimir Putin.

Suurvalta Yhdysvalloilla ei ole valtiollisia etuja pelissä Unkarissa, jossa on alle kymmenen miljoonaa asukasta, heikko talous, eikä mainittavia luonnonvaroja. Liittolaisuudessa on kyse on puhtaasti johtajien yhteisestä ideologiasta.

Budapestin Cpac-tilaisuudessa Trump sai yleisön ulvomaan, vaikka esiintyi vain videotervehdyksellä. Trump kehui Orbánia ”fantastiseksi tyypiksi”, joka on osoittanut, mikä on mahdollista, kun kansakunta puolustaa rajojaan, kulttuuriaan ja arvojaan.

Yhdysvaltain nykyhallinnon halveksuva asenne nykyisenlaista Eurooppaa kohtaan on oikeastaan kokoelma ajatuksia, joita Euroopan laitaoikeisto ja Putin ovat vuosia toitottaneet.

Miksi Sean Penn puuttui Oscar-gaalasta?

HS 16.3.2026

|Sean Penn voitti kolmannen Oscarinsa, mutta ei ilmestynyt gaalaan. Suurempi ihme olisi ollut, jos olisi ilmestynyt.

HOLLYWOODIN suuri ilta jäi tänä vuonna vaille yhtä hienoa näyttelijää. Sean Penn, joka nappasi uransa kolmannen Oscar-palkinnon Paul Thomas Andersonin elokuvasta One Battle After Another, ei saapunut juhlistamaan voittoaan.

Palkinnon jakanut Kieran Culkin totesi syyn lavalla lakonisesti: ”Sean Penn ei voinut, tai halunnut olla täällä tänä iltana, joten vastaanotan palkinnon hänen puolestaan.”

Näyttelijän poissaolo ollut mikään yllätys Pennin tunteville, ja gaalan juontanut Conan O’Brien vitsailikin asiasta lavalla. ”

”Tästähän tulikin varsinainen spektaakkeli”, koomikko totesi ironisesti.

PENNIN poissaolon syy ei ollut varmuudella tiedossa, mutta useat mediat kertoivat hänen Ukraina-suunnitelmistaan. The New York Times siteerasi kahta lähdettä, joiden mukaan Penn olisi jo Euroopassa. Lähteet eivät kuitenkaan tarkentaneet, mitä näyttelijä-ohjaaja aikoi Ukrainassa tällä kertaa tehdä.

Kommentti: Sean Penn ei varsinaisesti boikotoi Oscar-gaalaa, mutta hän ei myöskään ole “gaalaihmisiä”. Hän on osallistunut aiemmin ja pitänyt kantaa ottavia puheita, mutta suhtautuu koko tapahtumaan melko välinpitämättömästi.

Hänet tunnetaan muutenkin kriittisestä asenteestaan sekä Yhdysvaltojen politiikkaa että Hollywoodin pintapuolisuutta kohtaan. Penn on ottanut voimakkaasti kantaa esimerkiksi sotia vastaan ja ollut tekemisissä kiistanalaisten poliittisten johtajien kanssa, mikä on herättänyt paljon keskustelua.

Lyhyesti: hän ei välttele Oscareita siksi, että olisi riidoissa niiden kanssa, vaan siksi, ettei pidä niitä erityisen tärkeinä eikä välitä show’n luonteesta.

Onko sodan lopettaminen enää Trumpin käsissä?

HS 18.3.2026

Iran osaa painostaa siellä, missä tuntuu. Amerikkalaisäänestäjän bensapumpulla.

Elokuva-alan vuosi huipentui Oscareihin. Mitä palkinnot kertovat Yhdysvalloista juuri nyt?

Republikaanit pysyvät Trumpin rinnalla, vaikka suosio laskee. Miksi?

Amerikkapodi on HS:n podcast, jossa analysoidaan Yhdysvaltain politiikkaa ja yhteiskuntaa joka viikko. Studiossa HS:n entiset Washingtonin-kirjeenvaihtajat Anna-Sofia Berner, Tuomas Niskakangas ja Pekka Mykkänen.

Sodan voi nyt aloittaa noin vain

HS 15.3.2026

KUKAAN ei tarkalleen tiedä, miksi Yhdys­vallat aloitti pommitukset Irania vastaan. Presidentti Donald Trump on tarjonnut sodalle monen­laisia ja melko epä­määräisiäkin selityksiä. Sodan todellista tavoitetta ei silti tunneta.

Kukaan ei näin ollen myöskään tiedä, milloin tai miten sota loppuu. Mikäli sota ei laajene hallitsemattomasti, sodan loppu voi olla yhtä äkkinäinen kuin sen alkukin. Loppua voi vauhdittaa lähinnä Yhdys­valtojen sisä­poliittinen paine, jos ja kun amerikkalaiset kyllästyvät vaikkapa bensiinin hinnankorotuksiin.

Se tiedetään, että amerikkalaisten sietokyky omien sotilaiden menetykselle Iranissa on äärimmäisen alhainen. Iskujen alusta tämän viikon perjantaihin amerikkalaisia oli kuollut kymmenkunta. Iranilaisia oli kuollut samassa ajassa pitkälti toista tuhatta, joukossa on myös paljon lapsia.

Perussuomalaiset innostuivat maahanmuuttajien eläkkeiden poistamisesta: Aloite jätetty eduskuntaan

IS 10.3.2026

Idea aloitteeseen lähti Suvi-Anne Siimeksen haastattelusta.

EDUSKUNTAAN on jätetty toimenpidealoite, jossa esitetään kansan- ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.

Yhdysvaltain sotaa johtaa viinaan menevä mies, joka ylpeilee ihmisten tappamisella

HS 14.3.2026

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth johtaa Iranin sotaa soturiaatteen voimin.

HEGSETHISTÄ on tullut presidentti Donald Trumpin ohella Iranin sodan kasvot. Tässä sodassa ulkoministeri Marco Rubio on taempana.

Hegseth hankki Trumpille riittävän pätevyyden Fox-uutiskanavan juontajana 2010-luvun lopulla. Nimitystä puolustusministeriksi eivät rasittaneet väitteet seksuaalisesta ahdistelusta, alkoholismista ja kavalluksista.

Koska Yhdysvalloilla on maailman mahtavimmat sotavoimat, se voi ja sen pitää käyttää niitä. Säännöillä ei ole väliä, koska kukaan ei voi pakottaa Yhdysvaltoja noudattamaan niitä.

Venäjän vaaralliseen öljyralliin on puututtava

HS 12.3.2026

Venäjän varjolaivaston riskialtis touhu Suomenlahdella on jatkunut liian pitkään liian vapaasti. Sen kaitsemiseen on keinoja käyttämättä.

EIKÖ tälle tosiaan voi tehdä mitään? Miksi päättäjät eivät toimi?

Tällaisia kysymyksiä tuli lukijoilta paljon sen jälkeen, kun Helsingin Sanomien tutkiva ryhmä julkaisi sunnuntaina laajan selvityksen öljy­turman vaarasta Suomen­lahdella.

Vaaran aiheuttaa Venäjän varjo­laivasto. Sen riski­alttiita öljy­säiliö­aluksia kulkee Suomen edustalta joka päivä. Jos yhdellekin sattuu vahinko, öljy­vuodon vaikutukset näkyvät Suomen­lahdessa helposti 20 vuotta.

ITÄMERI kiinni Venäjän varjolaivoilta! Pysäytetään ne jo ennen Tanskan salmia!

Keino olisi äärimmäisestä päästä. Merisaarto voidaan kansainvälisen oikeuden perusteella tulkita sotatoimeksi – ja niin Venäjä todennäköisesti tekisi.

Artikkeliimme haastatellut viranomaiset Suomessa ja Virossa kertovat, että omissa toimissa arvioidaan myös sitä, missä määrin varjolaivaston kulkuun on järkevää puuttua.

Aiheesta lisää: HS tutki. Tarkkailimme varjolaivastoa kuukausien ajan ja lähdimme aluksista vaarallisimman perään.

Trumpin kannattaisi lopettaa sota nyt heti

HS 11.3.2026

Donald Trump on uppoamassa Lähi-idässä juoksuhiekkaan niin kuin moni muu Yhdysvaltojen presidentti ennen häntä. Iranin sota on toistaiseksi sujunut saman kaavan mukaan kuin Yhdysvaltojen sodat Irakissa ja Afganistanissa: ne alkoivat vihollisen sotilaskohteiden murskaamisella, mutta muuttuivat sitten loputtomaksi verenvuodatukseksi ilman selkeää päämäärää.

Sodan julistaminen kuuluu Yhdysvalloissa perustuslain mukaan kongressille, mutta siitä on livetty jo aikoja sitten. Aiemmat presidentit ovat kuitenkin edes yrittäneet perustella amerikkalaisille, miksi sotaan ryhdytään ja mitä sodalla tavoitellaan. Nyt mitään sellaista ei ole tehty. Siksi voi vain arvailla, miksi Yhdysvallat päätti hyökätä Iraniin juuri nyt. On arveltu, että Venezuelassa onnistunut sotilasoperaatio pani Trumpin pään pyörälle. Kun presidentille kerrottiin, että Iranin ylin johto voitaisiin eliminoida kertaiskulla, houkutus oli liian suuri ohitettavaksi.

Iran uhosi Trumpille: Varo, ettet tule eliminoiduksi

IS 10.3.2026

Iranin korkein turvallisuusviranomainen Ali Larijani on vastannut X:ssä Yhdysvaltain tuoreimpiin uhkauksiin. Presidentti Donald Trump oli uhonnut Truth Socialissa, että Iraniin isketään "20 kertaa kovemmin", jos Hormuzinsalmen öljykuljetukset tukitaan.

Larijani vastasi, että Iran ei pelkää Trumpin "arvottomia uhkauksia".

Edes sinua suuremmat eivät pystyisi eliminoimaan Iranin kansakuntaa. Ole varovainen, ettet tule itse eliminoiduksi, Larijani uhosi.

Koulujen ”burkakielto” – Perussuomalaiset juhli

US 10.3.2026

Vantaan päättäjät linjasivat, että oppilaiden pitää olla kouluissa tunnistettavissa, eli kasvot eivät saa olla peitettyinä. Aloite lähti perussuomalaisista ja kokoomuksesta, mutta mukaan lähtivät myös suurin kaupungin puolue SDP ja liberaalina tunnettu vihreät. Miten tässä näin kävi? Selvitimme asian ja saimme kokoomusministeriltäkin kommentin. Burka on musliminaisten käyttämä koko vartalon ja kasvot peittävät vaate. Suomessa niitä näkyy harvoin.

Perussuomalaiset innostuivat maahanmuuttajien eläkkeiden poistamisesta: Aloite jätetty eduskuntaan

Idea aloitteeseen lähti Suvi-Anne Siimeksen haastattelusta.

Asiasta kertoo kansanedustaja Ari Koponen (ps) tiedotteessa. Aloitteen jättäneen Koposen mukaan tavoitteena on vahvistaa Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja heikentää ”sosiaaliturvaperäisen” maahanmuuton kannustimia.

Idea aloitteelle tuli Työeläkevakuuttajat Telan väistyvän toimitusjohtajan ja vasemmistoliiton entisen puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen lausunnosta Helsingin Sanomien haastattelussa.

Suvi-Anne haastattelu

Suvi-Anne Siimes: Maahan­muuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä – ”Tämä mesta ei pysy pystyssä”

MAAHANMUUTTAJAT saavat liian helposti Kelan eläkkeitä, sanoo työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Vähimmäiseläke eli takuueläke on täysimääräisenä sekä maahanmuuttajille että Suomessa syntyneille noin 990 euroa kuukaudessa.

”Merkittävää suoraa säästöähän ei syntyisi, vaikka takuu- ja kansaneläkkeet poistettaisiin maahanmuuttajilta kokonaan. Mutta niiden ehdoilla on merkitystä siihen, kannattaako tänne tulla vanhana vai kannattaako tänne tulla nuorempana töihin ja ansaitsemaan itselleen työeläkettä.”

Takaisin alkuun

Yhdysvallat ja Espanja ovat ilmiriidassa

HS 7.3.2026

Hiekkarannan katkaisee piikkilanka-aita. Sen takana on Yhdysvaltain ja Espanjan yhteinen laivasto­tukikohta. Aidan edessä ottaa aurinkoa sairaanhoitaja Marta Bejarano, 24.

”Tukikohta lisää riskiä, että täällä voi tapahtua mitä tahansa”, hän sanoo.

Monien muiden espanjalaisten tapaan Bejarano on alkanut pitää vanhaa liittolaista Yhdysvaltoja uhkana Espanjalle.

”Koska se ukko on hullu ja saattaa menettää järkensä lopullisesti.”

Yhdysvaltain iskut Irania vastaan ovat jatkuneet viikon verran. Espanja ei antanut käyttää operaatioon amerikkalaisia sotilas­lentokoneita täältä Cádizinlahden rannalta Rotan laivasto­tukikohdasta tai Morónin lento­tuki­kohdasta, joka sijaitsee sadan kilometrin päässä sisämaassa.

”Ei sodalle”, pääministeri Pedro Sánchez perusteli kantaansa.

Tämän seurauksena Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi tiistaina Espanjaa kauppasuhteiden katkaisemisella ja kauppasaarrolla.

Sota näyttää Lähi-idän mutkikkaat liittolaisuus­suhteet

HS 6.3.2026

Sota on levinnyt ympäri Lähi-itää. Alueen jatkuvasti muuttuvat liittolaissuhteet joutuvat kovaan paineeseen. Lähi-idässä keskeisiä toimijoita valtioiden lisäksi ovat aseistautuneet ryhmät.

Iran on sunnuntaista lähtien tehnyt ohjusiskuja useisiin Lähi-idän maihin, etenkin Yhdysvaltojen tukikohtiin. Iskuilla se pyrkii kostamaan Khamenein kuoleman.

Lähi-idän eri maiden suhteet ovat pitkälle historiaan ja vanhoihin konflikteihin kiertyvien liittolaisuus­suhteiden sumppu.

Tässä jutussa käydään läpi, millaisia suhteita Lähi-idän valtioiden välillä on.

Hallitus esittää ydinase­rajoitusten purkamista

HS 5.3.2026

HALLITUS kertoi torstaina esittävänsä muutoksia ydinaseita koskeviin rajoituksiin. Esityksen mukaan Suomeen voisi vastaisuudessa tuoda tietyin ehdoin ydinaseita. Myös ydinaseiden kuljettaminen Suomen kautta olisi sallittua.

Kyse on merkittävästä muutoksesta, jolla hallitus kertoo haluavansa varmistaa Suomen ja Naton sotilaallisen pelotteen kattavuuden ja jouhevan yhteistyön Nato-liittolaisten kanssa.

Antti Lindtman: Sdp ei tue ydinaserajoitusten purkamista

”Mikäli nämä muutokset viedään läpi, se tarkoittaisi sitä, että Suomi olisi ainoa Pohjoismaa, jolla ei olisi minkäänlaisia rajoitteita – jopa mitä tulee sijoittamiseen tai varastointiin. Pidämme sitä erittäin ongelmallisena”, sanoo Lindtman.

Suomi luottaa enemmän Yhdysvaltojen kuin Ranskan ydinaseeseen

HS 4.3..2026

Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti maanantaisessa puheessaan Île Longuen ydinsukellusvenetukikohdassa odotetusti kiinni Ranskan itsenäisestä ydinaseesta. Macronin mukaan Ranska alkaa modernisoida ydinasearsenaaliaan ja on rajoitetusti valmis suojaamaan laajemminkin Eurooppaa.

Suomen johto varoo provosoimasta presidentti Donald Trumpia, eikä Kremliäkään haluta ärsyttää. Ranska tahtoisi vähentää Yhdysvaltojen roolia Euroopassa. Venäjää Ranskan ydinaseet eivät sinänsä pelota.

Yksikään ilma­pommitus ei ole johtanut onnistuneeseen kansan­nousuun

HS 3.3.2026

Kun George Bush vanhempi kannusti irakilaisia kansannousuun Saddam Husseinia vastaan, oli seurauksena verilöyly, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

SIITÄ on lähes päivälleen 35 vuotta, kun Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush lausui kohtalokkaita sanoja Irakin kansalaisille.

Persianlahden sota oli juuri loppunut maaliskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1991. Yhdysvaltain johtama liittouma oli ajanut Irakin valloittajajoukot Kuwaitista ja diktaattori Saddam Husseinin valtakoneisto oli kokenut elämänsä kolauksen.

”Irakilaisten tulisi syrjäyttää hänet [Saddamin], mikä helpottaisi kaikkien ongelmien ratkaisemista ja varmasti helpottaisi Irakin hyväksymistä takaisin rauhaa rakastavien kansakuntien joukkoon”, Bush sanoi tiedotus­tilasuudessa Valkoisessa talossa tuona maaliskuisena päivänä.

Ali Khamenei on kuollut

HS 1.3.2026

Trump kirjoitti jälleen itsensä historiaan

PITKÄÄN ajateltiin, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia kiinnostaa ennen kaikkea kaksi suosion mittaria: pörssikurssit ja television katsojaluvut. Kun taloudessa pyyhkii hyvin ja presidentti tarjoilee sopivasti sirkushuveja, kansa kiittää.

Viimeistään nyt on käynyt selväksi, että käsitys on vanhentunut. Yhdysvaltain lauantainen isku Iraniin on uusin osoitus siitä.

Trumpia näyttää kiinnostavan ennen kaikkea mahdollisuus kirjoittaa itsensä yhä näyttävämmin osaksi maailmanhistoriaa.

ISKU Iraniin on jyrkässä ristiriidassa Trumpin kampanjalupausten kanssa.

Trump lupasi vetää Yhdysvallat pois loputtomista sodista ja keskittyä ainoastaan Yhdysvaltain etuun.

Kyselytutkimusten mukaan ylivoimainen enemmistö amerikkalaisista vastusti Yhdysvaltain sotilaallista väliintuloa Iranissa. Yhdysvalloissa on koko alkuvuosi ihmetelty, miksi Trump hyökkäisi Iraniin juuri nyt.

Myös Yhdysvaltain asevoimien johdosta on kuulunut varoituksia siitä, että isku uhkaa imaista maan osaksi pitkittynyttä konfliktia. Omaa kieltään kertoo se, että Lähi-idässä on nyt amerikkalaista sotilaskalustoa enemmän kuin kertaakaan sitten Irakin sodan.

Presidentti George W. Bushin hallinnon hyökkäystä Irakiin pohjustettiin amerikkalaisille hyvissä ajoin etukäteen – olkoonkin, että perustelut Irakin kehittelemistä joukkotuhoaseista osoittautuivat sittemmin pitkälti tuulesta temmatuiksi.

Trump sen sijaan iski ensin ja tarjosi selityksiä vasta sitten. Mar-a-Lagossa pitämässään puheessa Trump sanoi, että Iranin hallinto ja maan ydinaseohjelma aiheuttavat välittömän uhan Yhdysvalloille.

Puhe oli mahtipontista mutta epätarkkaa. Varsinaisia syitä iskun ajankohdalle hän ei vieläkään tarjonnut.

Tukea löytyi Israelista, joka iski Iraniin yhdessä Yhdysvaltain kanssa. Yhteinen isku Iraniin on ollut Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun toiveissa pitkään.

Ali Khamenei kuoli koti­toimistossaan, Israel ja Saudi-Arabia lobbasivat iskun puolesta viikkojen ajan

|Yhdysvaltojen ja Israelin ensimmäiset iskut kohdistettiin juuri Khameneihin, jottei tämä ehtisi piiloutua.

Iranin johto oli iskujen pääkohde. Khamenein lisäksi iskuissa kuoli medialähteiden mukaan kymmenkunta maan korkeimman johdon jäsentä, muun muassa vallankumouskaartin komentaja Mohammad Pakpour ja Khamenein neuvonantaja Ali Shamkhani.

REUTERSIN lähteiden mukaan Yhdysvallat ja Israel iskivät tarkoituksella samaan aikaan, kun Khamenei piti kokousta lähimpien avustajiensa kanssa. Iranilainen uutistoimisto Tasmin uutisoi Khamenein kuolleen ”kotona toimistossaan”.

Khamenein palatsiin Teheranissa osui heti operaation alkuvaiheissa. Palatsi tuhoutui täysin.

Yhdysvaltain ja Israelin sotilastiedustelut olivat tietoisia Khamenein sijainnista ja kohdistivat iskun sinne.

Israelilaismedioiden mukaan Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ja Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle näytettiin kuva Khamenein ruumiista.

ISKUT jatkuvat edelleen. Trump on sanonut, että iskut jatkuvat ”niin kauan kuin on tarpeen”.

USA ja Israel iskivät Iraniin

HS 28.2.2026

Iranin johtajan vahingoittumisesta seuraisi ”pitkäaikainen täydellinen sekasorto”, sanoo asiantuntija

Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren sanoo, että jos tavoitteena on vaihtaa Iranin johto, ei se tapahdu pelkillä ilmaiskuilla.

SUOMEN Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren näkee riskin sodan laajenemisesta Yhdysvaltojen ja Israelin lauantaina Iraniin tekemien iskujen jälkeen.

Iran teki oitis kostoiskuja. Uutistoimisto Reutersin mukaan iskuista tai iskuyrityksistä raportoitiin Israelin lisäksi ainakin Arabiemiraateista, Kuwaitista, Qatarista, Jordaniasta ja Bahrainista.

”Täällä meillä odotetaan Hormuzin salmen sulkemista ja öljyntoimitusten vaikeutumista. Bensa-asemilla on Beirutissa ja koko Libanonissa isot jonot”, Dahlgren kertoo Libanonista.

Hormuzin salmi on kriittisen tärkeä kauppareitti, koska sen kautta kulkee suuri osa maailman öljykuljetuksista.

KONFLIKTIN laajeneminen riippuu Dahlgrenin mukaan muun muassa siitä, vahingoittavatko iskut Iranin johtajaa ajatolla Ali Khameneita.

---

Uutisarkisto

Ylös