Eläinlääkäri varoittaa: Kaikkia ulkomaisesta lihasta valmistettuja koiranherkkuja syytä välttää nyt
HS (Julkaistu 30.10.2024)
Myrkytysepäilyt|Eläinlääkäri Olli Saalasti epäilee, että kyse voi olla samalta tehtaalta tulleelta raaka-aineesta, jota on jaettu jatkojalostukseen eri yrityksille.
KOIRAN seisovista silmistä näki, että nyt on joku todella pahasti vialla, sanoo mikkeliläinen Anssi Rautio.
3,5-vuotiaan Likka-koiran käytös muuttui kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vain hetkeä aiemmin tyytyväisenä puruluuta syönyt koira juoksi nyt ympäri asuntoa kiljuen ja vaikutti olevan tuskissaan.
Koira juoksi rappusia ylös ja alas, törmäili seiniin ja sohvaan. Pissaa ja kakkaa lensi ylös ja alas.
”Siinä lähti täysin kontrolli”, Rautio kuvailee.
Elokuussa HS kertoi paniikkikohtauksia saaneesta Mauno-koirasta ja Jekku-koirasta, joka piti lopettaa. Kaikki kolme olivat syöneet Hau-Hau-puruluita.
Erona on se, että Likka sairastui vasta lokakuun puolivälissä.
EPIDEMIANHAN piti olla jo ohi.
Puruluiden maahantuoja Prima Pet Premium veti jo elokuun lopulla pois myynnistä kevytrullat, joiden epäiltiin aiheuttavan koirille myrkytystiloja. Sittemmin maahantuoja on omaehtoisesti vetänyt myynnistä kiinalaisen valmistajan muutkin Hau-Hau-tuotteet.
Lisäksi yhtiö on vaihtanut yhteistyötehdastaan Kiinassa sitten elokuun. Tällä hetkellä Suomessa myynnissä olevat Hau-Haun tuotteet eivät siis ole peräisin siltä tehtaasta, johon myrkytysepäilyt kohdistuivat.
Miten on mahdollista, että koiria sairastuu edelleen?
Osa tapauksista selittyy sillä, etteivät omistajat ole tienneet Hau-Hau-tuotteisiin liittyvistä ongelmista – näin kävi esimerkiksi Rautiolle – ja osa sillä, että koiria ovat sairastuttaneet muutkin vastaavat luut.
Koirien lokakuussa saamista oireista on uutisoinut esimerkiksi Yle.
Juuri nyt kannattaa välttää toistaiseksi kaikkia ulkomaisesta lihasta valmistettuja koiranherkkuja.
ELÄINSAIRAALAN Aistin eläinlääkäri ja toimitusjohtaja Olli Saalasti kertoo, että koiria saapuu edelleen hoitoon erikoisten neurologisten oireiden vuoksi.
Aisti on ainoa eläinsairaala Suomessa, jossa on neurologinen päivystys.
Tällä hetkellä oirekuvaan sopivia koiria tulee muutamia viikossa. Edeltävä tapaus on viikonlopulta.
”Määrä on vähentynyt, mutta mielestäni tämäkin on paljon. Ei tällaisia tapauksia pitäisi tulla yhtäkään.”
Aluksi sairastumisia yhdistävä tekijä oli Hau-Haun kevytrulla ja tämän jälkeen ankkarulla.
”Lisäksi meillä on tiedossa tapauksia, joissa identtisiä oireita ovat aiheuttaneet muiden valmistajien vastaavat herkut.”
Baaritiskillä tapaamani mies sanoi yksinkertaisen lauseen – tajusin, että se saattaa ratkaista koko USA:n vaalit
Tarjoilijaliiton aktiivi Heather Lind oli haalimassa Harrisille ääniä. Kysyin Lindiltä, mikä on äänestäjille vaaleissa tärkeintä.
- -”Talous ja toimeentulo”, hän sanoi heti.
TARJOILIJA Heather Lind oli kymmenien muiden aktiivien tavoin kolkutellut ovia Las Vegasin peräti pari kuukautta. En oikein tajunnut, miksi niin massiivinen operaatio oli tarpeen – Lind ei kierroksellaan edes päässyt kenenkään kotiin.
Munoz äänestää Trumpia. Ja siihen hänellä oli aivan rationaaliset perusteet.
Inflaatio on heikentänyt ostovoimaa, tai vähintäänkin tunnetta siitä. Kuusihenkinen Munozin perhe joutuu venyttämään penniä. Hulluahan se olisi äänestää saman menon jatkumisen puolesta. Trumpin talousosaaminen on sitten asia aivan erikseen, mutta Harrisin on vaikea pyristellä irti hallintonsa taakasta.
Miksi Trumppia halutaan äänestää
Eri medioista koottua.
Monet Yhdysvaltain äänestäjät tukevat Donald Trumpia useista eri syistä, jotka vaihtelevat talouspolitiikasta kulttuurisiin kysymyksiin ja poliittiseen identiteettiin.
- Talousnäkemykset ja työpaikat: Trumpin kannattajat arvostavat hänen lupaustaan vahvasta talouskasvusta, ja hänen presidenttikautensa työllisyysluvut, erityisesti teollisuudessa, olivat monille keskeinen syy tukea häntä. Monet uskovat hänen palauttavan työpaikkoja Yhdysvaltoihin ja pitävänsä kotimaisen talouden etusijalla.
- Kriittisyys eliittiä ja valtamediaa kohtaan: Trumpin vastustus valtavirtamediaa ja poliittista eliittiä kohtaan on monille äänestäjille houkuttelevaa. Kannattajat näkevät hänet "ulkopuolisena", joka on valmis vastustamaan perinteisiä instituutioita ja tuomaan esiin heidän mielestään vaietut ongelmat, kuten poliittisen korruption.
- Kulttuuri- ja identiteettipolitiikka: Trumpin avoimet ja suorat mielipiteet kulttuurisista ja identiteettipoliittisista kysymyksistä, mukaan lukien maahanmuutto ja "kulttuurisota", houkuttelevat niitä, jotka kokevat perinteisten arvojen olevan uhattuna. Hän on ottanut vahvasti kantaa laittoman maahanmuuton vähentämiseen ja korostanut kansallismielisiä teemoja, mikä on saanut osakseen vahvaa tukea erityisesti konservatiivisten äänestäjien keskuudessa.
- Petyminen muihin poliitikkoihin ja poliittiseen järjestelmään: Monille Trump edustaa vaihtoehtoa perinteiselle poliittiselle eliitille, joka heidän mielestään ei ole onnistunut ratkaisemaan keskeisiä yhteiskunnallisia ongelmia. Trumpin tyyli ja retoriikka vetoavat ihmisiin, jotka haluavat radikaaleja muutoksia ja kokevat, että Yhdysvaltain politiikka on ajautunut erilleen kansan tarpeista.
Nämä syyt saavat monia kannattamaan Trumpia riippumatta hänen poliittisen uransa aikaisemmista kiistoista.
Kamala Harris on kohdannut monia haasteita äänestäjien suosion saavuttamisessa, ja tähän on monia syitä
- Epäselvä rooli varapresidenttinä: Monille äänestäjille on ollut epäselvää, mitä konkreettisia saavutuksia Harris on saanut aikaan varapresidenttinä. Vaikka varapresidentin rooli on usein taustalla toimimista, Harrisin suorituksia on verrattu aiempiin varapresidentteihin, jotka ovat ottaneet vahvemman roolin tietyissä kysymyksissä. Tämä epäselvyys on johtanut kritiikkiin siitä, että hänen vaikutuksensa hallituksessa on jäänyt vaatimattomaksi.
- Hänen käsityksensä ja suhtautumisensa monimutkaisiin kysymyksiin: Harris on saanut kritiikkiä erityisesti maahanmuutto- ja rajapolitiikasta, sillä monet äänestäjät kokevat, ettei hän ole tuonut merkittäviä ratkaisuja esille tai reagoinut nopeasti haasteisiin. Tämä on korostunut tilanteessa, jossa maahanmuuttopolitiikka ja rajakysymykset ovat keskeisiä vaaliteemoja monille amerikkalaisille.
- Vaikutelma epäaidosta tai epämääräisestä viestinnästä: Harris on saanut kritiikkiä siitä, että hänen puhetapansa ja ilmaisunsa voivat vaikuttaa välttelevältä tai epämääräiseltä. Joidenkin mielestä hän on vaikeasti lähestyttävä ja hänen esiintymisensä voi näyttää harkitulta tai kaavamaiselta. Tämä voi saada äänestäjät tuntemaan etäisyyttä häneen verrattuna poliitikkoihin, jotka viestivät rennommin ja suoraviivaisemmin.
- Suosittu kritiikki mediassa: Harris kohtaa sekä konservatiivisessa että liberaalissa mediassa paljon kritiikkiä hänen kyvyistään ja vaikutuksestaan. Tässä kuvataan usein hänen suosionsa laskua ja pohditaan, että äänestäjät saattavat kokea hänet ongelmallisena ehdokkaana vuonna 2024. Koska Harris on ensimmäinen naisvarapresidentti, hän on myös joutunut kohteeksi monille kaksinaismoraalisille odotuksille, jotka voivat vaikuttaa osaan äänestäjistä negatiivisesti.
Näiden tekijöiden vuoksi monilla on skeptinen suhtautuminen Kamala Harrisiin, erityisesti Yhdysvaltain polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä.
Trump lähetti liberaalin Amerikan ytimestä uhmakkaan viestin – Onko ”vibe” kääntynyt viime hetkellä?
Presidentinvaaleihin on kahdeksan päivää. Parin viime viikon aikana Yhdysvalloissa tuntuu tapahtuneen jonkinlainen henkinen muutos.
New Yorkin osavaltiossa Trumpilla ei ole mahdollisuuksia voittoon, mutta väliäkö sillä. Pelkästään paikkavalinnalla hän pääsi lähettämään uhmakkaan ja itsevarman viestin presidentinvaalien loppusuoralla.
Viimeistään nyt tuli selväksi, että Trump nojaa vaalien loppusuoralla tuttuun reseptiin: pelon ja muukalaisvihan lietsomiseen.
Moninapaisen maailman voima esittäytyy Venäjällä
”Kazanissa meidän on tehtävä joukko tärkeitä päätöksiä, joilla pyritään edelleen parantamaan ryhmän toimintaa ja vahvistamaan sen puitteissa monipuolista yhteistyötä”, Putin totesi.
BRICS-ryhmän perustivat alun perin vuonna 2006 Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina, ja Etelä-Afrikka liittyi ryhmään vuonna 2010. Tänä vuonna ryhmittymään liittyi virallisesti neljä muuta maata, mukaan lukien Egypti, Iran, Etiopia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Saudi-Arabia, joka on myös kutsuttu jäseneksi ja osallistuu BRICS-tapahtumiin, mutta ei ole vielä saanut ratifiointiprosessia päätökseen. Putin sanoi aiemmin, että noin 30 maata on osoittanut kiinnostusta tehdä yhteistyötä ryhmän kanssa eri muodoissa.
Uusi Verkkomedia (UVMedia), aikaisemmin tunnettu nimellä UMV-lehti, on suomalainen vaihtoehtoinen verkkojulkaisu, joka käsittelee erityisesti geopolitiikkaa, kansainvälisiä suhteita ja kriittisesti uutisointia valtamediasta poikkeavalla tyylillä. Sen päätoimittaja ja näkyvin julkinen edustaja on Janus Putkonen. UVMedia on yksityisesti rahoitettu ja riippuu taloudellisesti erityisesti tilaajistaan, jotka tukevat sen toimintaa tilausmaksujen ja lahjoitusten avulla.
Sivustolla on myös yhteistyökumppaneita kuten MV-lehti, ja molemmat toimivat itsenäisesti, vaikka jakavatkin toisinaan sisältöä. UVMedian tavoitteena on tarjota julkaisualusta kirjoittajille, jotka edustavat yhteiskunnan kriittisiä ääniä ja näkökulmia, joita ei usein käsitellä valtamediassa. Tämä tekee UVMediasta eräänlaisen vastamedian Suomessa, ja sen taustalla on vahvasti kansalaisjournalismia tukevia arvoja
Suomen mediassa sanottua
Suomenmaa
Suomen mediassa BRICS-ryhmää on tarkasteltu taloudellisesta ja poliittisesta näkökulmasta, erityisesti sen pyrkimyksestä haastaa länsijohtoista maailmanjärjestystä. BRICS on laajentumassa, ja uudet jäsenet, kuten Saudi-Arabia ja Iran, antavat ryhmälle lisäpainoa erityisesti energiasektorilla. Suomalaisessa keskustelussa on herännyt kysymys, miten BRICS-ryhmän vahvistuminen vaikuttaa Suomen ja Euroopan asemaan, ja tuoko se mahdollisesti mukanaan uusia taloudellisia ja poliittisia riippuvuuksia.
Monien asiantuntijoiden mukaan BRICS voi luoda talousvaikutuksia, jotka heijastuvat myös Suomeen, etenkin jos se onnistuu lisäämään kaupankäyntiään ohi dollarin. Samalla on pohdittu, pitäisikö Suomen tasapainotella suhteitaan BRICS-maihin globaalin etelän kasvavan vaikutusvallan vuoksi, vaikka Euroopan liittoutuminen lännen kanssa on edelleen vahva linjaus
Sirpa Selänne käyttää ääntään
Omasta mielestään Sirpa Selänne on ihan tavallinen mutta kyllä hän silti vähän erottuu joukosta. Nyt hänestä on tullut Yhdysvaltojen kansalainen ja intohimoinen republikaani.
Vielä joitain vuosia sitten häneltä kysyttiin mediassa, mitä hän aikoo ”tehdä seuraavaksi”.
Nyt vastaus näyttää olevan, ettei hänen välttämättä tarvitse tehdä mitään ihmeempää. Ainakin hänen lähes 40 000 seuraajalleen Instagramissa riittää, että hän on Sirpa Selänne.
Sirpa Selänne on supertähden vaimo ja tavis.
Ja on Sirpa Selännekin vuosien varrella saanut aikaan keskustelua. Hän on puolustanut esimerkiksi lasten kasvattamista kotona tavalla, joka on amerikkalaisittain tavallinen mutta suomalaisittain lähes radikaali.
On pariskunnassa muutakin epätavallista. Teemu Selänne tunnetaan Donald Trumpin kannattajana. Tässä hän edustaa Suomessa vähemmistöä. Viime vuonna tehdyn kansainvälisen mielipidetutkimuksen mukaan kahdeksan prosenttia suomalaisista halusi Trumpin toistamiseen presidentiksi. Tuolloin demokraattien Joe Bidenia olisi äänestänyt suomalaista 79 prosenttia. Trumpia kannatettiin tutkimuksen 21 maasta kaikkein vähiten juuri Suomessa.
Ja kun Selänteet kesän jälkeen palaisivat kotiin Yhdysvaltoihin, he kulkisivat tullista läpi kansalaisina. Sekin tuntui erityiseltä.
Mutta tärkein muutos on ilman muuta äänioikeus, jota he saavat käyttää ensimmäistä kertaa marraskuun vaaleissa.
Siitä pariskunta on Sirpa Selänteen mukaan ”aivan onnessaan”.
”On valittava se ehdokas, joka ajaa maan etua eniten.”
Suomessa hän äänestää henkilöä, mutta Yhdysvalloissa hän äänestää puoluetta. Ja puoluevalinta on Sirpa Selänteelle kirkas. Hän on republikaani kuten puolisonsa.
”Me ollaan bisnesihmisiä. Ja republikaanien ajatukset on meidän ideologian mukaisia.”
Sille viiteryhmälle, jota Selänteet edustavat, demokraatit eivät tuo parempaa elämää, Sirpa Selänne ajattelee.
Isänmaallisuus on Sirpa Selänteelle tärkeää. ”Välillä tosin tuntuu, että olen enemmän suomalaisten puolella kuin Suomessa asuvat itse”, hän sanoo.
”Nyt kun meillä on vallassa demokraatit (Yhdysvalloissa), tuntuu, että kaikki tuodaan Kiinasta. Sanon aina, että älkää vaan ostako jostain Temusta mitään. Please, ei osteta mitään Kiinassa lapsityövoimalla tuotettua, joka maksaa dollarin.”
Donald Trump sanoo avoimesti, että oma maa ensin, ja se on Sirpa Selänteelle yksi tärkeä syy asettua Trumpin taakse. Tämä ei tarkoita, etteivätkö Selänteet antaisi rahaa esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Mutta se raha ”ei katoa matkalla kaiken maailman virkamiesten taskuun ja hallintoon”, Selänne sanoo.
”Se menee juuri sinne, minne me halutaan. Suomessa taas kerätään hirveät määrät veroeuroja ja lähetetään ne jonnekin Afrikkaan.”
”Jos saisin päättää, Suomesta poistettaisiin perintövero. Aivan ehdottomasti.”
”Kuka ikinä onkaan keksinyt perintöveron, tuntuu, että se on kuin kateellisten keksimä.”
Kommentti: Kannattaa lukea koko juttu huolella. Sirpa Selänne puhuu monista asioista joita suomessa pitäisi korjata.
Outo hetki A-studiossa – ”Vähän ilmat pihalle lyöty olo”
Ylen maanantai-iltana esitetyn A-studion alussa nähtiin joitakin katsojia hämmästyttänyt tilanne, kun studiota juontanut toimittaja Jyrki Hara keskeytti vieraana olleen Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkijan Antti Tarvaisen kesken puheenvuoron. Jakson aiheena oli äärijärjestö Hamasin Israeliin kohdistuneen hyökkäyksen vuosipäivä. Jakso alkoi Haran kysymyksellä Tarvaiselle siitä, minkälaisen trauman hyökkäys israelilaisiin jätti. Tarvainen vastasi alussa suoraan toimittajan kysymykseen, mutta käänsi sen jälkeen vastauksensa ohi alkuperäisen kysymyksen ja alkoi puhua myös palestiinalaisten kokemasta traumasta.
Tässä kohtaa Hara kuitenkin keskeytti jo pitkän puolelle venähtäneen vastauksen toteamalla, että studiossa keskustellaan kyllä tänään molemmista traumoista. Tämän jälkeen puheenvuoro siirrettiin Kirkon ulkomaanavun pääjohtajalle Sabina Bergholmille.
Tarvainen kertoi myöhemmin Instagramiin tekemässään päivityksessä, että vierailusta jäi ”vähän ilmat pihalle lyöty” olo. Tutkija kertoo päivityksessään, että mediassa on iso ongelma sen suhteen, kenen kasvot, kipu ja trauma esille pääsevät. YLELLÄ ON TUNNETUSTI ISRAELIN TEKEMISIÄ PUOLUSTELEVA LINJA, vaikka Israel syyllistyy kansanmurhaan se on Ylellä sallittua.
Nordean pankkipalveluissa jälleen isoja häiriöitä – selvitykset käynnissä
Nordean toiminnoissa on jälleen suuria häiriöitä. Pankin palveluissa on ollut toistuvasti ongelmia jo useiden viikkojen ajan.
Älä anna läheisesi kuolla Dansken asiakkaana
Kuolinpesän tilisiirron toteuttaminen vienyt nyt @DanskeBankFI yli kuukauden päivät.
— Teemu P. Peltola (@teemu_p_peltola) October 7, 2024
Siis asianosaisten omien rahojen siirtäminen omille tileille. Ja tästä toki vielä veloitetaan ”palvelumaksuna” 6 € per tilisiirto.
Älä anna läheisesi kuolla Dansken asiakkaana. #provinkki
Seuraa ongelmia verkkopalveluissa.
Yksi Euroopan tehokkaimmista tekoälymyllyistä hyrrää pian mäntsäläläisellä teollisuusalueella
MITÄ haluaa ihminen, jolla on jo aivan kaikkea?
Vaikuttaisi siltä, että hän haluaa Nvidian H100 -laskentapiirejä.
Se on hieman tiiliskiveä pienempi, 1,7 kilogrammaa painava mikropiirimötikkä. Yksi sellainen maksaa suunnilleen saman verran kuin halvahko, uusi henkilöauto.
Mark Zuckerberg kukkoili tammikuussa ostavansa 350 000 kappaletta H100:sia tänä vuonna.
Elon Musk kertoi heinäkuussa ostavansa 100 000 H100:sta.
Ihan kova lukema on annettu myös Mäntsälässä. 60 000 Nvidian tekoälypiiriä.
Andrei Korolenko asettuu hieman jääkaappia suuremman palvelinkaapin viereen. Sen sisällä on kahdeksan H100:sta. Hän vitsailee, että palvelinkaapin hinnalla saisi Lamborghinin urheiluauton ellei kaksi.
Korolenko on suunnitellut Mäntsälän konesalin ja on Nebiuksen infrastruktuurista vastaava johtaja. Nebius on puolestaan tuore yritys, joka myy laskentatehoa tekoälykäyttöön.
On uutinen, että Mäntsälässä on yksi maailman tehokkaimmista tietokonesaleista. Korolenko kertoo yhtiön osallistuneen kokeeseen, jolla testataan maailman tehokkaimpia tietokonekeskuksia. Listalla on 500 tietokonelaitosta, jotka ovat usein valtiollisten toimijoiden ylläpitämiä.
”Hallitus varastaa eläkkeeni”
Suomen hallitus haluaa lopettaa kansaneläkkeen maksamisen ulkomaille. Muutoksen toteutuessa Liisa Lahdenmäellä ei ole enää varaa asua Espanjassa.
VAJAA viisitoista vuotta sitten Liisa Lahdenmäki, 79, lahjoitti omaisuutensa hyväntekeväisyyteen ja muutti Espanjaan.
Lahdenmäki oli vastikään jäänyt eläkkeelle. Etelässä houkuttivat ilmasto ja kulttuuri. Lahdenmäestä tuntui, että hän voi Espanjassa paremmin.
Ennen muuttoa hän vielä varmisteli Kelasta moneen otteeseen, että maksetaanhan eläke myös ulkomaille.
”Jos minä olisin sinä, niin heti muuttaisin, virkailija kannusti”, Lahdenmäki muistelee.
Nyt Lahdenmäki on vaarassa menettää yli kolmanneksen eläkkeestään. Suomen hallitus haluaa lakkauttaa kansaneläkkeiden maksamisen ulkomailla asuville.
Lakkautuksella hallitus arvioi säästävänsä noin 38 miljoonaa euroa. Muutos aikataululle on tiukka, sillä hallitus haluaisi muutoksen voimaan jo ensi vuoden alusta.
”Kaikkein vaikeinta minun on niellä tämä epäoikeudenmukaisuus, koen sen niin vääräksi. Siinähän varastetaan eläkkeeni.”
LAHDENMÄKI saa eläkettä noin 1 130 euroa, josta kansaneläkkeen osuus on noin 490 euroa. Kansaneläke kattaa Lahdenmäen 400 euron vuokran, joka on Málagan nykyhintoihin nähden melkoinen lottovoitto. Asunto on kuitenkin kaksio, lähellä keskustaa ja aivan rannan tuntumassa.
Kela ennustaa oikeusjuttuja
LAHDENMÄEN työeläke jäi pieneksi, koska hän teki pääosan urastaan freelancerina. Kuukausiansio saattoi olla kokonaisuudessaan ihan kelpo, mutta pätkätöistä kertyi siihen aikaan huonosti eläkettä.
Mitä Lahdenmäki aikoo tehdä Suomessa?
”Rupean kaatamaan hallitusta.”
Kommentti: Siinä Lahdenmäki on oikeassa Hallitus pitää kaataa. Kuinka Suomen kansa on voinut olla niin tyhmää, että ovat (ovat=Kokoomus ja Perussuomalaiset) valinneet noin paskan hallituksen jonka saisi tervata ja laittaa kepin nokkaan.
Päivä Ísafjörðurissa
Miten suomalaiskirjailijan luomaan islantilaishahmoon suhtaudutaan Islannissa? Se selviää pian, sillä Satu Rämön Hildur-sarjan ensimmäinen osa on vihdoin ilmestynyt myös islanniksi. HS kyläili menestyskirjailijan kotona Islannin Länsivuonoilla.
Meri kimmeltää ikkunasta. Asumaton vastaranta tuijottaa etäisenä ja hyisenä. Aurinko kipuaa, vuorten varjot väistyvät vähitellen vuonolta, ja kirjailija Satu Rämö juo aamukahvia kotonaan Ísafjörðurissa.
Rämön elämä Islannin Länsivuonoilla on saanut uudenlaisen, mukavan piirteen. Hänen yltiösuosittu Hildur-hahmonsa on nähnyt päivänvalon nyt myös kotikonnuillaan, kaksi vuotta sen jälkeen kun Rämöstä tuli menestyskirjailija Suomessa.
Aamiaispöydässä on meille Suomesta tulleille vieraille kleinur-munkkeja. Eihän munkkeja pitäisi näin aamutuimaan syödä, mutta olkoon menneeksi, Hildurin islanninnoksen kunniaksi, eihän vieraan sovi kieltäytyä tarjoiluista, kerranhan täällä vain elet...
Kursailut sikseen. Siirrytään asiaan. Olemme lentäneet kaukaiseen Ísafjörðuriin tavataksemme Rämön hänen kotikylässään, jossa suomalaismedia ei ole aiemmin visiteerannut.
Jokaiselle oma lääkäri
”Tuiran ihme” on tehnyt paljon hyvää lähiössä, joka tunnetaan huono-osaisuudestaan. Mallista odotetaan nyt ratkaisua kriisiytyneeseen julkiseen perusterveydenhuoltoon muuallakin Suomessa. Mutta ensin tarvittaisiin muutosta lääkärikunnassa.
Oululaisen Tuiran hyvinvointikeskuksen asiakkaana Korhonen on osa mallia, jossa palvelut on järjestetty kokonaan uusiksi. Moni odottaa Tuiran ihmeeksikin kutsutusta Omalääkäri 2.0 -mallista ratkaisua kriisiytyneeseen julkiseen perusterveydenhuoltoon.
Rakennusohjeet ovat selkeät: koko väestö jaetaan aakkosjärjestyksessä osiin ja jokaiselle osalle nimetään oma lääkäri.
Mallia on Tuirassa viety käytäntöön nyt kahden vuoden ajan, ja tulokset puhuvat puolestaan. Päivystys- ja erikoissairaanhoidon kuormitus on vähentynyt samaa tahtia kun hoidon jatkuvuus on parantunut.
”Parempi hoidon laatu, vähemmän sairastavuutta ja palveluiden tarvetta ja sitä myöten vähemmän kustannuksia. Tyytyväisemmät potilaat ja työntekijät”, luettelee professori Juha Auvinen, yksi mallin kehittäjistä.
Tausta on hämmentävä. Suomi oli omalääkärimallin kehittäjänä kansainvälistä huippua 1980–90-luvuilla. Terveyskeskuksissa väestö jaettiin lääkäreille, jotka ottivat omasta joukostaan vastuun ilman työaikaa.
Malli romuttui 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Lääkäreiden väestövastuut laajenivat ja työkuorma kasvoi. Samaan aikaan lääkäreitä jäi työttömäksi ja heistä oli hetkellisesti ylitarjontaa. Koulutuksessa vedettiin liinat pitkäksi aikaa kiinni, eikä lääkäreitä ollut enää myöhemmin mistä ottaa.
Kun omalääkärikokeilu lanseerattiin Tuiraan, ei olisi voitu valita kovin paljon haastavampaa aluetta Suomesta. Yksi Suomen suurimmista sote-keskuksista tarjoaa palveluita noin 65 000 asukkaan alueella, jossa on paljon sosiaalisia haasteita.
Kommentti: Suomen sote-järjestelmä (sosiaali- ja terveydenhuolto) on viime vuosina saanut osakseen merkittävää kritiikkiä erityisesti lääkäreiltä. Kritiikkiä on tullut useista syistä:
Henkilöstöpula: Monissa terveydenhuollon yksiköissä on kärsitty jatkuvasta lääkäripulasta, joka on johtanut työmäärän kasvuun ja resurssien riittämättömyyteen. Tämä heikentää sekä potilashoitoa että lääkärien työolosuhteita, aiheuttaen ylikuormitusta ja uupumusta.
Hallinnollinen taakka: Lääkärit ovat kokeneet, että sote-järjestelmän uudistukset ovat tuoneet mukanaan paljon byrokratiaa ja paperityötä, mikä vie aikaa potilaiden hoitamisesta. Tämä on johtanut siihen, että lääkäreiden työssä kuluu liikaa aikaa hallinnollisiin tehtäviin varsinaisen potilastyön sijaan.
Uudistusten epäselvyys: Sote-uudistusten implementointi on ollut hidas ja osittain epäselvä, mikä on luonut epävarmuutta terveydenhuoltoalalle. Monet lääkärit kokevat, että järjestelmää ei ole suunniteltu heidän näkökulmastaan käytännöllisesti toimivaksi.
Resurssien jakautuminen: Myös resurssien epätasainen jakautuminen on herättänyt kritiikkiä, erityisesti kun jotkut alueet kärsivät hoitohenkilökunnan puutteesta, kun taas toiset ovat paremmin resursoituja.
Näistä syistä johtuen Suomen sote-järjestelmä on ollut terveydenhuollon ammattilaisten huolena, ja monet lääkärit ovat ilmaisseet turhautumisensa nykytilanteeseen.
Täydellinen takinkääntö, hallitus ylistää sote-uudistusta – “Orpo ja Purra ehkä Sanna Marinin salarakkaita”
Suunnitelma on todella yllättävää luettavaa, sillä hallituksen aiempaan linjaan nähden se suorastaan ylistää Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistusta.
ERITYISEN silmiin pistävää on suunnitelman tapa puhua viime kauden sote-uudistuksesta. Suunnitelmassa todetaan muun muassa, että “SOTE-uudistuksen myötä turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kaikille Suomessa asuville, parannetaan näiden palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja.”
Kommentti: Aivan erilailla puhuvat kuin alan ammattilaiset, lääkärit ja terveydenhuollon muu henkilökunta. Kuuntelisivat heitä jotka asioista jotain tietävät. Kun Krista Kiuru oli julkisen keskustelun keskiössä, ja hänen johtamistapaansa sote-asioissa on arvosteltu monelta taholta, erityisesti liittyen siihen, kuinka hitaasti uudistukset ovat edenneet ja miten ne ovat vaikuttaneet terveydenhuollon toimintaan. Yksi susi on OMA KANTA jota muutetaan hetken mielijohteesta, jos tänään katsot tietojasi, huomenna ne saattavat olla kadonneet kun joku päätti tietoturva syistä ne poistaa.
Olli Rehn nostaa esiin syyn Euroopan ongelmiin: Ihmiset haluavat liikaa vapaa-aikaa
Erityisen voimakkaasti ovat vähentyneet pienten lasten isien tekemät työtunnit.
Suomen Pankin mukaan keskimääräinen viikkotyöaika on lyhentynyt vuosikymmenien ajan, mutta lyhentyminen voimistui entisestään koronavuosien aikana, eikä suunta ole sen jälkeen muuttunut.
Jos jotain kadun kuolinvuoteellani, tuskin sitä, että olin pitkillä hoitovapailla kotona kummankin rakkaan poikani kanssa. #ettänäin#ongelmasekinkai pic.twitter.com/wL0nbMKrvN
— Olli Kohonen (@kohonenolli) October 1, 2024
Nyt viikkotyöaika on jo 50 minuuttia lyhempi verrattuna vuoden 2019 loppuun eli aikaan ennen koronaa. Pandemian alkuvaiheessa työtuntien määrä suorastaan romahti ja on sen jälkeen toipunut vain osittain.
Pellot paneeleiksi
Maanomistajille olisi nyt tyrkyllä yllin kyllin rahaa. Eikä sen eteen tarvitsisi tehdä juuri mitään. ”Aurinkopeltobuumissa” on kuitenkin riskinsä.
Heinäkuussa Päivi Välilä sai tarjouksen, josta oli vaikea kieltäytyä. Jos hän lopettaisi viljelyn ja antaisi peittää maansa aurinkopaneeleilla, hän saisi tililleen kuusinumeroisen summan.
Joka vuosi. 40 vuoden ajan. Tekemättä juuri mitään.
Välilällä on entisen puolisonsa kanssa Janakkalan Saloisissa maatila, jossa he kasvattavat nautoja, viljelevät rehua ja hoitavat metsiä.
Tarjouksen teki italialainen aurinkovoimayhtiö Renew-co Engineering. Se vuokraisi tilalta pellot ja metsät ja rakentaisi niille aurinkovoimalan.
Vuokratulot olisivat niin suuret, ettei karjatilallisten tarvitsisi enää koskaan miettiä työntekoa. Jo pelkästä sopimuksen solmimisesta he saisivat summan, joka vastaisi keskivertosuomalaisen puolen vuoden palkkaa.
Suomalaiset ja ulkomaiset aurinkovoimayhtiöt ovat valmiita maksamaan maanomistajille merkittäviä summia hehtaareista, joille voisi rakentaa aurinkopaneelikentän.
Kommentti: Hienoa, että Suomen rapistuvalle maaseudulle löytyy käyttöä italialaisille. Koska Suomen poliitikot eivät ole halukkaita tukemaan elävää maaseutua. Tervetuloa Renew-co. Suomessa tarvitaan ulkomaista verta elvyttämään maaseutua kun omat poliitikot vain riitelevät kenen sukulainen saa parhaat paikat.
Israelilla on Mossadin epäillyn iskun jälkeen vain kaksi vaihtoehtoa, sanoo tutkija
#Lebanon this afternoon.
— Erez Neumark 🇮🇱🇧🇪 (@ErezNeumark) September 18, 2024
2nd wave of explosions against #Hezbollah:
military communication devices, walkie talkies, iPhones...anything with a battery.
Reports of 9 killed and 500 wounded.
Waging war on #Israel for 11 months does come with a steep price tag. pic.twitter.com/IqovojCz7K
Tutkija Timo Stewartin mukaan Israelilla on pöydällä oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: tulitauko Hamasin kanssa tai sodan laajentaminen Hizbollahia vastaan.
EPÄILLYSTI Israelin tiistaina tekemä poikkeuksellinen räjähdeisku tuhansilla hakulaitteilla Libanonissa saattaa olla Israelin yritys provosoida Hizbollah-järjestö avoimeen sotaan, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo Stewart.
Tuhansien hakulaitteiden räjähdyksissä kuoli ainakin 12 ihmistä, minkä lisäksi noin 2 800 ihmistä haavoittui.
Stewartin mukaan muutkin asiat puhuvat sen puolesta, että Israel saattaa valmistautua laajentamaan ”matalan intensiteetin sodan Hizbollahin kanssa korkean intensiteetin sodaksi”.
Stewartin mukaan Israelin hallitus teki tiistaina mahdollisesti merkittävän päätöksen, kun se määritteli sodankäynnin tavoitteekseen palauttaa Libanonin vastaiselta rajalta paenneet noin 60 000 israelilaista koteihinsa.
STEWARTIN mukaan pöydällä on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on tulitauko Hamasin kanssa, mikä saisi Hizbollahin sanojensa mukaan lopettamaan iskut Israeliin. Jälkimmäinen vaihtoehto on sodan laajentaminen.
Kommentti: AR-924 on hakulaitemalli, jota Hizbollah-militantit käyttivät. Näiden laitteiden räjähdyksistä on raportoitu Libanonissa ja Syyriassa, ja räjähdykset johtuivat PETN-räjähdysaineen käytöstä, joka oli upotettu laitteisiin. Laitteet oli valmistettu Unkarissa BAC Consulting -yrityksessä, ja niitä markkinoitiin tai lisensoitiin taiwanilaisen Gold Apollon brändillä. Israelin tiedustelupalvelua epäillään operaation takana, mikä nostaa esille huolen nykyaikaisten viestintälaitteiden aseistamisesta ja niiden käytöstä sodankäynnissä.
Suomessa aloittanee vuodenvaihteessa uusi media, mutta ensin kysytään yleisöltä
Neljän hengen perustajatiimiin kuuluvat Antti Pikkanen, Olli Seuri, Jussi Sippola ja Tuuli Hongisto.
TANSKALAISEN Zetlandin omistama uusi suomalainen mediayritys pyrkii aloittamaan julkaisutoimintansa ensi vuoden alussa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Näin kertoo hankkeen vetäjä Antti Pikkanen, joka perusti Zetland oy:n helmikuun alussa. Se on kevään aikana kiinnittänyt yhtiöön journalistisen ydintiimin, joka valmistelee julkaisutoiminnan aloittamista.
Pikkanen kertoo, että ryhmään kuuluvat hänen itsensä lisäksi Olli Seuri, Jussi Sippola ja Tuuli Hongisto. Seuri on aiemmin työskennellyt Yleisradiossa, Sippola Helsingin Sanomissa ja Hongisto esimerkiksi Naisasialiitto Unionissa ja Radio Helsingissä. Pikkanen itse on työskennellyt esimerkiksi liiketoimintajohtajana viestintätoimisto Ellun kanoissa ja ollut Ylioppilaslehden ja City-lehden päätoimittaja.
”Tällä perustajaporukalla suunnitellaan mahdollista Suomen-lanseerausta. Tässä on paljon kysymysmerkkejä ilmassa, mutta toiveissa on, että voisimme aloittaa Suomessa uuden median julkaiseminen – jos ihmiset niin haluavat”, Pikkanen kertoo.
Toiminta perustuu tilaajamalliin eikä mainosmyyntiin, ja Suomessakin ajatuksena on julkaista päivittäin muutama syvällinen artikkeli jatkuvan silppumaisen uutisvirran sijaan, jota perinteisemmät uutismediat tyypillisesti tarjoavat.
Päivittäin ilmestyvänä digitaalisena tuotteena uusi mediajulkaisu kilpailee asiakkaista esimerkiksi suoratoistopalveluiden kanssa. Tanskan Zetland on tehnyt digitaalista journalismia eri muodoissa, erityisesti tekstinä ja audiona. Samanlaisia julkaisumuotoja kaavaillaan myös Suomeen.
Trump yrittää varmasti hyödyntää uutista ampumisyrityksestä, mutta se ei välttämättä auta
#Amazon'in virtuaaliavustaja Alexa kehui #KamalaHarris Harrisia, republikaanit suuttuivat. ”Harrisin äänestämiseen on monia syitä, mutta niistä ehkä tärkein on se, että hän on vahva ehdokas, jolla on ansioluettelossaan todistettuja saavutuksia”, Alexa latelee. 👍#yleastudio
— Reijo Koskinen (@DPK_News) September 19, 2024
MITÄ presidenttiehdokas Donald Trumpin epäillystä salamurhayrityksestä seuraa?
Sunnuntain tapahtumien kulkua ja tarkoitusperiä selvitetään vielä, mutta vaaleihin valmistautuva Yhdysvallat ei pysähdy.
Trump yrittää epäilemättä hyödyntää tapausta kampanjassaan, ennakoivat Yhdysvaltoja tutkivat Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista ja Turun yliopiston tutkijatohtori Niko Heikkilä.
Trump on pyrkinyt rakentamaan tarinaa, jossa kaikki ovat häntä vastaan, Lindén sanoo. Oikeusjutut, hengen uhkaaminen ja keksitty vaalivilppi ovat Trumpin mukaan osa samaa salaliittoa, jossa häntä vainotaan.
Tätä tarinaa Trump levitti sen jälkeen, kun häntä kohti ammuttiin vaalitilaisuudessa heinäkuussa, ja niin hän tekee tutkijoiden mukaan epäilemättä myös nyt.
Tällä kertaa epäilty salamurhayritys ei ollut yhtä dramaattinen eikä tapahtunut yleisön ja valokuvaajien edessä. Näyttäviä valokuvia ei saatu, eikä yleisö nähnyt Trumpin ensireaktioita.
Heinäkuussa salaisen palvelun toimintaa kyseenalaistettiin. Syyttely alkaa tälläkin kertaa väistämättä, ennakoi The Guardianin Yhdysvaltain-toimittaja Ed Pilkington.
MEPIT VIERAILEVAT TESLAN KORJAAMOLLA UUMAJASSA: ”AMERIKKALAINEN MILJARDÖÖRI KÄYTTÄÄ EU:N SÄÄNTÖJÄ VÄÄRIN”
Estääkseen yhdysvaltalaista sähköautoyhtiö Teslaa käyttämästä EU-lainsäädäntöä hyväkseen lakon murtamiseksi vaativat Euroopan parlamentin vasemmistoryhmän jäsenet, Suomen Li Andersson (Suomi), tanskalainen Per Clausen ja ruotsalainen Jonas Sjöstedt Euroopan komissiota sulkemaan direktiivin porsaanreiät työntekijöiden lakko-oikeuden turvaamiseksi.
Tämä on myös tarina amerikkalaisesta miljardööristä, joka tulee Eurooppaan kunnioittamatta työntekijöiden suojelua tai työmarkkinoiden sääntöjä. Tällä kertaa hän jopa yrittää käyttää EU:n sääntöjä väärin tukahduttaakseen työntekijöiden kovalla työllä saavutetut oikeudet, sanoo Per Claussen, Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnan jäsen ja entinen autotyöläinen. Miljardöörillä hän viittaa Elon Muskiin.
Emme voi antaa minkään yrityksen käyttää EU:n sääntöjä heikentääkseen työntekijöiden oikeuksia, joiden puolesta työväenliike on taistellut vuosien ajan. Vihreää siirtymää ei voi tapahtua, jos hyökkäämme samalla työntekijöiden oikeuksia vastaan, hän sanoo.
En ole koskaan palkannut näkyvästi tatuoitua työntekijää!
SK
PALVELUALAN yrityksen omistajana minun on ajateltava asiakkaidemme viihtyvyyttä. Sen takia en ole koskaan palkannut näkyvästi tatuoitua työntekijää.
Kaukana paha maailma
Pietarilaiset lievittävät sodan aiheuttamaa stressiä juhlimalla. Suomeakin kaivataan. ”Pietari kuuluu yhteen Helsingin ja Tallinnan kanssa. Emme tunne itseämme venäläisiksi”, sanoo Julia Broido.
On lämmin elokuinen sunnuntaipäivä, mutta Vasilinsaarella Koževennaja linija -nimisen kadun kapealla jalkakäytävällä virtaa ihmisiä kuin festareilla.
Vastaan kävelee kaksi miestä, jotka siemailevat muovipikareista kuoharia. Sitä myydään Brusnitsynin pihalla kärrystä hintaan 350 ruplaa eli noin 3,50 euroa lasi.
Dmitri on muuttanut Pietariin kymmenen vuotta sitten Permistä ja työskentelee PR-asiantuntijana. Hänen ystävänsä ei halua julkisuuteen, mutta suostuu juttelemaan nimettömänä.
”Ei saa kirjoittaa, että kaikki on hyvin”, mies vakavoituu, kun kuulee jutun aiheen.
”Tämä ei ole normaalia”, hän kohottaa lasiaan. ”Ihmiset kävelevät täällä kuohuviinin kanssa, jotta unohtaisivat, että asiat eivät ole normaalisti.”
ENNEN pietarilaisille oli normaalia matkustaa lomille Suomeen. Allegro-juna toi Pietarista Helsinkiin 3,5 tunnissa. Enää turistiviisumeja ei myönnetä ja rajakin on kiinni.
Dmitri ja hänen ystävänsäkin matkailivat ennen ahkerasti Helsingissä, Porvoossa ja Lappeenrannassa. Viimeisestä matkasta on kulunut jo kaksi vuotta.
Dmitri kertoo pitävänsä suomalaisesta kulttuurista. Suomalaisten kanssa oli hänen mielestään miellyttävää seurustella, ja Suomessa aina mukavaa.
”Olen hyvin pahoillani, että nyt on tällainen ongelma, että Suomeen ei ole mahdollista tulla. Se on varmaankin oikein.”
KULTTUURIKORTTELI Brusnitsynissä merenrannalle on ripoteltu aurinko- ja säkkituoleja, joilla loikoilee ihmisiä juomassa kahvia ja drinkkejä ja selailemassa kännyköitään.
YHDESSÄ pöydässä istuvat Mariinski-teatterin entinen päätuottaja Julia Broido ja hänen puolisonsa, musiikkikriitikko Vladimir Dudin.
Kun sota alkoi, Broido muutti täysi-ikäisen tyttärensä kanssa Ranskaan, mutta puoliso jäi teini-ikäisen pojan kanssa Pietariin.
Broido irtisanottiin työstään heti sodan alettua maaliskuussa 2022. Onneksi Ranskan suurlähetystöllä oli ohjelma, joka myönsi kotimaassaan vaikeuksiin joutuneille venäläisille kulttuurialan ihmisille oleskelulupia. Myöhemmin Broido muutti Ranskasta Israeliin. Se oli mahdollista, sillä hän on juutalainen.
Sota on mullistanut hänen elämänsä.
”Mielestäni minulta varastettiin ammatti.”
MAANANTAINA Broido on matkustamassa bussilla Latvian pääkaupunkiin Riikaan lentääkseen sieltä Suomeen. Broidolla on Suomessa ystäviä, koska hän on opiskellut Helsingissä Sibelius-Akatemiassa.
Broidon mielestä pietarilaisilla on paljon enemmän yhteistä helsinkiläisten ja tallinnalaisten kanssa kuin moskovalaisten ja siperialaisten.
”Ylipäätään kolmio Pietari–Helsinki–Tallinna on pietarilaisille vielä enemmän kotimaa kuin Venäjä. Pietarissa me emme rehellisesti sanottuna ole tunteneet itseämme venäläisiksi. Kun on kysytty, mistä olen kotoisin, olen aina vastannut, että Pietarista enkä Venäjältä.”
Kamalan jännittävät ajat
DONALD TRUMPIN JA VALKOISEN TALON VÄLISSÄ SEISOO YLLÄTTÄEN KAHDEN MAAHANMUUTTAJAN MUSTA TYTÄR. KUKA KAMALA HARRIS OIKEIN ON?
Kamala Harris oli hermostunut. Oli vuosi 2013, ja edessä oli tärkeä tapaaminen. Harris harjoitteli vuorosanoja ja hengitti syvään. Tapaamista oli lykätty pitkään. Harris ei halunnut aiheuttaa pettymystä tai tarjota turhaa toivoa.
Varmistaakseen hyvän vaikutelman hän osti peltirasiallisen keksejä.
Näin Kamala Devi Harris tapasi ensimmäisen kerran kaksi lapsipuoltaan, tuolloin teini-ikäiset Cole ja Ella Emhoffin.
Harris kirjoitti uusperheen arjesta naistenlehti Elleen vuonna 2019.
Kirjoitus oli harvinainen, joskin tarkoin valikoitu, kurkistus Harrisin yksityiselämään. Hän ei mielellään puhu itsestään.
”Minua ei ole kasvatettu puhumaan itsestäni. Minut on kasvatettu uskomaan, että siinä on jotain narsistista ja turhamaista”, Harris on sanonut.
Pian Kamala Harris, 59, voi kuitenkin olla Yhdysvaltojen seuraava presidentti.
Hänen on aika esittäytyä.
Kommentti: Jos Kamala ei halua puhua itsestään, toisin on Yhdysvaltojen presidentinvaalien toinen ehdokas Donald Trump joka ei oikeastaan muuta teekään kun puhuu itsestään. Usein paljon itsestään puhuvat henkilöt haluavat vahvistaa omaa asemaansa tai imagoaan. He saattavat nähdä itsensä merkittävänä ja keskipisteenä, mikä voi heijastaa suurta itsetuntoa tai jopa narsistisia piirteitä.
Jatkuva oman itsen esille tuominen voi viitata haluun saada huomiota ja hyväksyntää muilta. Tällaiset ihmiset saattavat kaivata vahvistusta ulkopuolelta omalle arvokkuudelleen. Politiikassa tai julkisessa elämässä korostettu itsestä puhuminen voi olla strateginen keino luoda tietty kuva itsestä ja vahvistaa omia saavutuksia. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa henkilö kilpailee muiden kanssa vallasta tai huomiosta.
Jos henkilö jatkuvasti tuo itsensä esille ilman huomioimista tai empatiaa muita kohtaan, se voi olla merkki narsistisesta persoonallisuudesta tai itsekeskeisyydestä. Trumpin tapauksessa tämä ilmiö yhdistyy usein hänen persoonalliseen tyyliinsä, jossa hän korostaa omia saavutuksiaan, kykyjään ja näkemyksiään vahvasti, joskus vähättelemällä muita.
Kansanedustajien pukeutuminen herättää keskustelua
Saako nauraa. Miksi Keskisarja ei pukeutunut pyjamaan, ilmeestä päätellen on juuri herännyt.
Tästä lähtien?
— Lasse Laitinen (@lasse_laitinen) September 18, 2024
Et ole vastannut mikset valita tästä? Tai Sebun metsuripaidasta?
Sinun valittamasi pukeutuminen on 10x siistimpi kuin näiden kahden mainitsemani turjakkeen. pic.twitter.com/InAadbk3bG
Kansanedustajien pukeutumisen tulisi heijastaa aseman arvokkuutta, vastuullisuutta ja tilaisuuden luonnetta. Tämä tarkoittaa useimmiten siistiä ja asiallista pukeutumista, kuten pukuja ja jakkupukuja, erityisesti virallisissa tilaisuuksissa, kuten eduskunnan täysistunnoissa. Pukeutumisen tarkoitus on osoittaa kunnioitusta niin kansanedustajan roolia, eduskuntaa kuin äänestäjiä kohtaan.
Yleensä miesten pukeutuminen sisältää tumman puvun, solmion ja siistit kengät, kun taas naiset voivat käyttää esimerkiksi jakkupukuja tai mekkoja. Suomi ei kuitenkaan ole yhtä tiukka pukeutumissäännöissään kuin jotkin muut maat, joten jonkin verran joustavuutta sallitaan, kunhan asu on siisti ja sopiva edustustehtäviin.
Vähemmän muodollisissa tilanteissa tai valiokuntatyöskentelyssä pukeutuminen voi olla hieman rennompaa, mutta silti asiallista. Modernin pukeutumiskulttuurin mukaan kansanedustajat saattavat toisinaan korostaa yksilöllisyyttään ja omia arvojaan pukeutumisellaan, esimerkiksi käyttämällä tietyn värisiä vaatteita tai vaatteita, jotka heijastavat heidän poliittisia tavoitteitaan.
Eduskunnassa on myös ajoittain keskusteltu pukeutumiskoodin tiukentamisesta tai löysäämisestä, mikä kertoo siitä, että pukeutuminen voi olla osa laajempaa keskustelua politiikan ja yhteiskunnan normeista.
Suunnitelma paljastaa: Metsäkonekuskia ohjeistettiin ajamaan raakkujoen yli
Hukkajoen hakkuusuunnitelmaan oli merkitty joenylityspaikka, jonka käyttö aiheutti valtavan raakkutuhon. Stora Enso ei kommentoi HS:n tietoja poliisitutkintaan vedoten.
SUOMUSSALMEN törkeänä luonnonsuojelurikoksena tutkittu raakkujoen yliajo tapahtui suunnitelman mukaan. Metsäkoneen kuljettaja noudatti saamiaan ohjeita joen ylityspaikasta ja puiden varastointipaikasta, osoittaa HS:n näkemä hakkuusuunnitelma.
Hakkuusuunnitelma on metsäkoneen näytöllä näkyvä työkartta, johon on piirretty hakkuualueen rajat ja puiden varastointipaikat. Sen perusteella kuski tekee työtään.
Maanteillä ei ajeta kohti päästöttömyyttä
Petteri Orpon (kok) hallitus tuskin jää historiaan ilmastoystävällisenä hallituksena. Lupauksia on enemmän kuin tekoja.
Ensi vuonna täyssähköautojen ja ladattavien hybridien ajoneuvoveroa korotetaan. Näiden autojen ajon aikaiset päästöt ovat hyvin pieniä ja Suomessa saa päästötöntä sähköä akkuihin. Veronkorotus ei ole suuren suuri, mutta jos siinäkin haluaa nähdä ohjausvaikutusta, niin se on se, että päästöttömistä tai lähes päästöttömistä autoista tehdään vähemmän houkuttelevia. Kuluttajien kiinnostus sähköautoja kohtaan on jo laskussa.
Ylen rahoihin haetaan laihaa sopua
Ylen rahoituksesta päättävä parlamentaarinen työryhmä ajautui heinäkuussa umpikujaan, josta yritetään löytää ulospääsyä. Vaarana on, että Ylen rahoituksesta päättäminen siirtyy eduskunnalta hallitukselle.
Yleisradio palaa päättäjien pöydälle, kun parlamentaarisen Yle-työryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok) lähtee hakemaan tietä umpikujasta, johon työryhmä kesällä päätyi. Jos ratkaisua ei löydy, Ylen rahoituksesta voidaan joutua päättämään hallituksessa.
Eduskuntavaalien jälkeen näytti todennäköiseltä, että Ylellä olisi edessään roimat säästöt, sillä sekä kokoomus että perussuomalaiset vaativat viime vaalikaudella Ylen budjettiin selvästi yli sadan miljoonan euron leikkauksia.
Leikkaustarvetta on perusteltu sillä, että tiukassa taloustilanteessa Ylen tulee säästää niin kuin muidenkin. Yhtiön rahoitus on sidottu indeksiin, joten se nousee automaattisesti, ellei toisin päätetä.
Jos Yleä verrataan muihin pohjoismaisiin yleisradioyhtiöihin, sen budjetti on asukaslukuun suhteutettuna Norjan NRK:n jälkeen suurin ja kansantuotteeseen verrattuna kaikkein suurin. Muut suomalaiset mediatalot – myös Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma – ovat korostaneet, että Ylen ilmaiset sisällöt vääristävät median kilpailua. Ongelma on pahentunut, kun sanomalehtien taloustilanne on kiristynyt.
Jos Ylen säästöjä olisi perusteltu taloussyillä, asiasta ei välttämättä olisi syntynyt isoa riitaa, mutta perussuomalaiset ovat samentaneet vesiä hyökkäyksillä Ylen linjaa vastaan. Tässä tilanteessa rahoituksen leikkaus on alkanut näyttää yritykseltä vaikuttaa Ylen journalismiin.