DPK Uutiset
Uutisarkisto I coyotefilm.fi I cameraworks.fi I
Ystävä sä Israelin
HS 28.7.2025
Tutkijan mukaan Suomessa on yllättävän paljon kristittyjä Israelin ystäviä. Kaksi heistä kertoo, miksi he puolustavat Israelin toimia Lähi-idässä.
Maria Roimaa Paul on seurannut viime viikkoina huolestuneena uutisia Lähi-idästä. Maailmantilanne tuntuu hurjalta ja epävakaalta.
Samalla Roimaa Paulilla on kuitenkin luottavainen olo: hän uskoo, että Jumala toteuttaa suunnitelmaansa Lähi-idässä.
Roimaa Paulista siitä on ollut merkkejä nähtävissä, viimeisimpinä kesäkuussa Iranin ja Israelin konfliktin kärjistyttyä.
”Iran iski Israelissa siviilikohteisiin, mutta siitä huolimatta israelilaisia siviilejä loukkaantui tai kuoli lopulta ihmeellisen vähän”, Roimaa Paul sanoo.
”Jumala on uskollinen valitsemalleen kansalle.”
Roimaa Paul on kristillinen sionisti: hän uskoo, että juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa ja Israel heille luvattu maa. Siksi hän rukoilee Israelin kansalle suojaa ja siunausta.
Maria Roimaa Paul ja Markus Lanberg puolustavat Israelia, koska he uskovat juutalaisten olevan Jumalan valittu kansa. Kristillistä sionismia kannattavat uskovat Raamatun ennustavan modernin Israelin valtion syntyä. Suomessa on yllättävän paljon kristittyjä Israelin ystäviä, etenkin vanhemmissa ikäluokissa. Monet kristilliset sionistit lahjoittavat rahaa järjestöille, jotka tukevat juutalaisten muuttoa Israeliin.
Haastattelut tähän artikkeliin on tehty alkukesällä. Heinäkuussa on uutisoitu muun muassa Israelin käynnistämistä maa- ja ilmaiskuista uudelle alueelle Gazan kaistalle sekä nälkäkuolemasta, joka uhkaa palestiinalaisia, sekä avustustyöntekijöitä että toimittajia Gazassa.
Kommentti: Päivi Räsänen arvosteli Suomea sen äänestyspäätöksestä YK:ssa, jossa vaadittiin miehityksen lopettamista sekä Länsirannalla että Gazassa. Räsänen piti päätöstä “valitettavana” ja kyseenalaisti sen oikeutuksen.
Räsänen vaatii, että Suomen tulisi lopettaa tukensa YK:n palestiinalaispakolaisjärjestölle UNRWA, koska järjestön työntekijöiden epäillään yhteyksistä Hamasiin. Lisäksi hän nosti esiin UNRWA-koulujen opetussisältöihin liittyviä antisemitismiepäilyjä.
Päivi Räsänen on suomalainen poliitikko ja lääkäri, joka on ollut pitkään Kristillisdemokraattien (KD) kansanedustaja ja toiminut myös sisäministerinä (2011–2015).
Tilannekuva Gazassa tänään
Frans. K 13.7.2025
Ydinasiat:
Israel valmistautuu laajentamaan sotilaallista kontrollia Gazan itä- ja keskusalueille, keskittyen Gaza Cityyn. Tämä herättää laajaa kansainvälistä huolta humanitaarisesta katastrofista, erityisesti, kun jopa avunhakijoita on kuollut rynnätessä avustusten kimppuun.
Gazassa vallitsee akuutti ruokahätä: yli 61 000 palestiinalaista on kuollut konfliktin seurauksena, mukaan lukien nälkään, ja lapsia kärsii hengenvaarallisesta aliravitsemuksesta.
Yli 220 nälkäkuolemaa on vahvistettu, avustustoimien pääsyä rajoitetaan ja konflikti on seurausta lähes 2,5 vuotta jatkuneen sodan uuvuttamasta alueesta.
Diplomaattiset neuvottelut jatkuvat, Israel tavoittelee kaikkien panttivankien vapautusta yhdellä kertaa, ja Egypti sekä Qatar vaikuttavat aktiivisesti. Toisaalta Israel uhkaa laajentaa hyökkäystään, jos sopimusta ei synny.
Onko Jumala hylännyt gazalaiset?
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta — näkemykset vaihtelevat erittäin paljon uskonnollisen vakaumuksen, maailmankuvan ja poliittisten näkökulmien mukaan.
Kirkolliset näkemykset kannustavat rukoukseen, rauhantyöhön ja humanitaariseen toimintaan, enemmän kuin ajatukseen, että Jumala olisi pois Gazasta.
Esimerkiksi The Gospel Coalition kirjoittaa.
Venäjä vainoaa oppositiota laajemmin kuin koskaan Stalinin ajan jälkeen, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja
HS 27.7.2025
Jos Venäjällä halutaan nyt saada aikaan muutosta, on muutoksen tapahduttava maan sisältä käsin, arvelee Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
VENÄJÄLLÄ on viime aikoina ahkerasti tuomittu ja määrätty pidätettäväksi venäläisiä, jotka eivät enää asu maassa.
Esimerkiksi perjantaina moskovalaisoikeus määräsi poissaolevana pidätettäväksi Jekaterina Schulmannin, tunnetun venäläisen politiikantutkijan, joka on kiertänyt puhumassa myös Suomessa. Oikeuden mukaan Schulmann ei ollut täyttänyt velvoitteitaan ulkomaisena agenttina.
Samana päivänä Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass kertoi, että Venäjän viranomaiset saattavat aloittaa maanpetostutkinnan tunnetusta Youtube-toimittaja Juri Dudista. Dudia epäillään Venäjän sotilaallisten tietojen keräämisestä.
Venäjä on myös etsintäkuuluttanut Dudin ja määrännyt tämän pidätettäväksi poissaolevana.
Edellisellä viikolla taas kirjailija Boris Akunin tuomittiin poissaolevana 14 vuoden vankileirituomioon. Akuninia syytetään terrorismin tukemisesta, koska hän on ilmaissut tukensa Ukrainalle.
Ja kesäkuussa korruptionvastaisessa FBK-säätiössä toimiva oppositiopoliitikko Leonid Volkov tuomittiin poissaolevana 18 vuoden vankileirituomioon. Syytteitä oli useita, ja niihin lukeutuivat niin terrorismi kuin Venäjän armeijaa koskevien valheiden levittäminenkin.
ONKO maanpaossa asuvien venäläisten toisinajattelijoiden vaino kiihtynyt?
”Kyllähän tämä siitä kertoo, että repressio ei ainakaan ole vähenemään päin”, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Sotaan kaikesta huolimatta
HS 26.7.2025
Ulkoministeriö ei suosittele tai edistä suomalaisten lähtemistä vapaaehtoistaistelijoiksi Ukrainaan. Silti jotkut haluavat lähteä.
SUOMALAINEN Arttu Seira, 21, aikoo pian lähteä Ukrainaan vapaaehtoistaistelijaksi.
Sisarustensa kanssa Seira haluaisi vielä ainakin mennä uimaan, ennen kuin matka Ukrainaan alkaa.
Suomen ulkoministeriö ei suosittele eikä edistä vapaaehtoistaistelijaksi lähtemistä Ukrainaan. Suojelupoliisi ei lähtökohtaisesti seuraa konfliktialueille Suomesta lähtevien tarkkaa määrää. Määrä on Supon mukaan silti vähentynyt Venäjän hyökkäyksen alkuajoista.
Pimeän aikamme valaisija
HS 26.7.2025
Timothy Snyder valaa uskoa eurooppalaisiin – mutta haluaa myös, että EU ottaa enemmän vastuuta Ukrainasta. Suomelle hänellä on muutama käytännön neuvo.
Oletko vapaa jostakin vai vapaa johonkin?
Ikuisuuskysymys asettui uuteen valoon, kun maailmankuulu historioitsija Timothy Snyder kävi kuoleman rajalla.
Vuosi sitten Snyder siirtyi Yalesta Toronton yliopiston professoriksi, mutta kesät hän on työskennellyt jo vuosien ajan Wienin Ihmistieteiden instituutissa.
itä toivoa vapaudelle jää Euroopassa, kun Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan jatkuu?
Venäjä on ensinnäkin ”täysin vastuussa kaikesta tästä kauhusta”.
Toiseksi Ukraina puolustautuu hänestä ”erittäin hyvin” ja on jopa ”maailman paras perinteisessä sodankäynnissä”.
Ratkaisevaksi jää kolmas pointti eli me itse. Euroopan ja Yhdysvaltojen tuki on toistaiseksi ollut ”liian epävakaata”.
Onhan meillä toisemme
HS 26.7.2025
Idästä uhkaa Venäjä, lännestä Yhdysvaltain välinpitämättömyys. Eurooppa on jäämässä yksin, ja se voi olla myös hyvä asia. HS tapasi yöjuniin nousevia eurooppalaisia, jotka kokevat Euroopan nyt läheisemmäksi kuin koskaan.
Venäjän sota Ukrainaa vastaan päätti Euroopassa rauhan aikakauden, jota moni luuli ikuiseksi. Donald Trumpin paluu presidentiksi herätti eurooppalaiset huomaamaan, ettei Yhdysvaltain uusi hallinto mullista vain Yhdysvaltoja. Trumpilainen vallankumous muokkaa myös Eurooppaa.
Kun jotain suurta tapahtuu, syntyy jaettu eurooppalainen kokemus. Yhteinen mielenmaisema, jonka koko manner tunnistaa, vaikka ei yhtä mieltä olisikaan.
Vuoden 2015 pakolaiskriisi oli yksi niistä. Koronapandemia toinen. Venäjän hyökkäyssota kolmas.
Nyt jaettu kokemus on Euroopan jääminen yksin. Yhdysvaltoja ei enää kiinnostava Euroopan kohtalo kuten ennen. Koko läntinen liittouma heiluu.
Saksalainen historioitsija Sönke Neitzel on kutsunut tätä kesää mahdollisesti viimeiseksi rauhan kesäksi Euroopassa. Hän tarkoittaa sitä, että Euroopan pitäisi varautua Venäjän aloittavan pian jonkin sortin operaation myös muualla Euroopassa kuin Ukrainassa.
Mitä 796 lapselle tapahtui?
HS 24.7.2025
Irlannin Tuamissa kaivetaan esiin joukkohautaa, johon katolisten nunnien uskotaan haudanneen satoja vauvoja ja pikkulapsia.
Jotkut tositarinat ovat sellaisia, että ne tuntuisivat fiktiona epäuskottavilta. Tämä tarina on juuri sellainen.
Kun länsi-irlantilainen kotiäiti Catherine Corless vuonna 2012 alkoi laatia paikalliseen historiajulkaisuun tutkielmaa kotikaupunkinsa Tuamin St. Maryn ensikodista, hän ei osannut aavistaa, että paljastaisi yhden kotimaansa synkimmistä salaisuuksista ja saisi niin Irlannin katolisen kirkon kuin valtionkin pyytämään anteeksi.
Corlessin tutkimusten myötä irlantilaisille ja koko maailmalle selvisi kymmenisen vuotta sitten, että ensikotia pyörittäneet katoliset nunnat olivat haudanneet ensikodin pihamaalla olleeseen, käytöstä poistettuun jätevesisäilöön jopa 796 vauvaa ja pikkulasta, jotka kuolivat vuosina 1925–1961.
Nyt asia on jälleen esillä, sillä heinäkuussa Tuamissa aloitettiin Irlannin historian ensimmäiset joukkohaudan kaivaukset, joissa kuolleiden jäänteet on tarkoitus kaivaa esiin ja tunnistaa.
Kotiarestissa
HS 23.7.2025
Lev Shlosberg on erittäin kiinnostava poikkeus Venäjän politiikassa: kokenut oppositiovaikuttaja ei ole lähtenyt maanpakoon vaan on pysynyt maassa, kotikaupungissaan Pihkovassa Luoteis-Venäjällä.
Kesäkuussa poliisi tutki teräväsanaisen provinssipoliitikon asunnon. Samalla myös hänen 96-vuotiaan isänsä Mark Shlosbergin asunto syynättiin. Isä ja poika vaimoineen asuvat viereisissä asunnoissa.
Kivi Trumpin kengässä
HS 23.7.2025
Kun Donald Trump keskittää valtaa itselleen, vastarinta löytyi keskuspankista. Trump esitteli jo Jerome Powellin eropapereita, mutta tämä ei hievahdakaan.
Maailmantalouden vaikutusvaltaisimmasta ihmisestä ei ole epäselvyyttä. Se on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, joka on toisen kautensa päätöksillä ravisuttanut maailmanmarkkinoita. Toiseksi tärkein talouspäättäjä saattaa olla Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin pääjohtaja Jerome Powell. Fed pystyy korkopäätöksillään painamaan kaasua tai jarrua koko maailmantalouteen.
Jokainen tarvitsee oman terapiaistuntonsa
Frans. K
Maailma on täynnä liikettä, ärsykkeitä ja uutisia, jotka virtaavat silmiemme ohi tauotta. Usein tuntuu, ettei ole hetkeäkään aikaa pysähtyä – tai tilaa hengittää. Siksi jokainen meistä tarvitsee jotain omaa. Tilaa, jossa saa olla rauhassa. Hetken, joka ei ole velvollisuus, vaan lepo. Jotain, joka palauttaa meidät itsemme ääreen.
Joillekin se löytyy luonnosta, toisille käsitöistä, musiikista tai kirjoittamisesta. Minulle se on oma uutispalstani.
Se ei ole työ, se ei ole velvollisuus. Se on minun oma terapiaistuntoni. Siinä yhdistyy monta asiaa: ajattelu, koodaus, kirjoittaminen ja maailman seuraaminen. Kun päivitän sivua, joudun valitsemaan, mitkä uutiset nousevat esiin. Etsin tietoa eri lähteistä, vertailen näkökulmia, mietin, mikä on olennaista. Ja lopulta linkitän/kirjoitan ne omin sanoin, omalle palstalleni.
Tässä on jotain hyvin rauhoittavaa. Yhteys maailmaan, mutta ei kaaoksen kautta, vaan omien valintojen kautta. Ei tarvitse seurata kaikkea – riittää, että seuraan sitä, mikä itselle on merkityksellistä.
Se on yllättävää, miten suuri merkitys tällaisella "pieneltä" tuntuvalla toiminnalla voi olla. Se ei ole näkyvää eikä ehkä monen mielestä tärkeää, mutta minulle se on. Se auttaa pitämään kiinni rytmistä, todellisuudesta ja omasta mielestä.
Jos et vielä ole löytänyt omaa "terapiaistuntoasi", suosittelen pysähtymään ja etsimään. Se voi olla mitä tahansa – kunhan se on sinun.
Kirjavinkkejä teemaan “jokainen tarvitsee oman terapiaistuntonsa”
Mirjam Tuominen – Ihminen ja ihminen
Suomalaisen kirjallisuuden filosofinen klassikko, jossa käsitellään yksilön sisäistä maailmaa ja hiljaisuuden merkitystä. Vaikka teos on kirjoitettu 1940-luvulla, se on syvästi ajankohtainen: kuinka säilyttää inhimillisyys, herkkyys ja oman sisäisen totuuden kuuntelu maailmassa, joka huutaa jatkuvasti ulkoa päin.
Julia Cameron – The Artist's Way(suom. Tietäjän tie)
Klassikkoteos luovasta itsensä hoitamisesta. Sisältää konkreettisia harjoituksia, kuten "aamusivut", jotka muistuttavat siitä, miten kirjoittaminen – vaikka omaksi iloksi – voi olla syvästi eheyttävää. Sopii täydellisesti ihmiselle, joka kokee pienenkin luovan teon terapiamuotona.
Tove Jansson – Muumilaakson marraskuu
Vaikka tämä on lastenromaani, se on ehkä yksi syvällisimmistä suomalaisista teoksista yksinäisyydestä, hiljaisuudesta ja oman rytmin löytämisestä. Hahmot etsivät uutta suuntaa, mutta löytävätkin jotain itsestään.
Onko tämä heinäkuu helteiden osalta poikkeuksellinen?
HS 19.7.2025
Kyllä, tämä heinäkuu 2025 koetaan normaalia lämpimämpänä, jopa poikkeuksellinen säätilanne Suomessa, erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Uusimmat trendit ja ennätykset
Kaskisessa (Sälgrund) mitattiin heinäkuun 13. päivä 31,5 °C, mikä oli kesän korkein lukema – edellinen lukema oli 30,3 °C
Tämä ennätys rikottiin heti seuraavana päivänä uudelleen, kun heti heinäkuun 14. päivä lämpötila nousi 31,6 °C:een .
Poikkeuksellisen korkeat lämpötilat ulottuivat myös napapiirin taakse – Rovaniemelläkin oli noin 30 °C, mikä on hyvin harvinaista siellä .
Koko maassa on vallitseva lämpöaalto, laajoilla alueilla yli 30 °C.
Tämä heinäkuu on selkeästi poikkeuksellisen lämmin, jopa ennätyslämmin monin paikoin. Sadejaksoja on vähän, lämpötilat ovat tavanomaista korkeampia, ja tämä on merkittävä poikkeama normaalista heinäkuun ilmastosta Suomessa. Hellekuvia Suomesta.
Trump nosti kunnianloukkauskanteen WSJ:n toimittajia vastaan
YLE 19.7.2025
Kanne liittyy Wall Street Journalin julkaisemaan Jeffrey Epsteinia käsittelevään artikkeliin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on perjantaina nostanut kunnianloukkauskanteen kahta Wall Street Journal -lehden toimittajaa, lehden julkaisijaa mediayhtiö News Corpia sekä sen perustajaa mediamoguli Rupert Murdochia vastaan, oikeuden asiakirjat paljastavat.
Viljelijät pillastuivat – ”Jokaisella on pihassa rautaa panssarivaunun verran”
IS 18.7.2025
Marttila ei poissulje sitä, että traktorit voisivat saapua Senaatintorille.
MTK:N puheenjohtaja Juha Marttila sanoo IS:lle, että EU:n uusi budjettikehys on mahdoton yhtälö viljelijöille. Maanviljelijöiden etua ajava MTK laskee, että maataloustuet saattavat pienentyä 20–30 prosentilla.
Arvokasta muinaisjäännöstä vahingoitettu Kokemäellä – pronssikautisen hautaröykkiön kiviä kerätty kekoihin
SK 18.7.2025
Satakunnan arkeologinen seura kertoo, että röykkiön kivistä oli koottu useita kekoja. Lisäksi alueen muinaisjäännöskyltti oli rikottu.
Arkeologi Teemu Väisänen kertoo Ylelle, että kivet on nyt palautettu hiidenkiukaaseen.
Orjapaadenkallion hiidenkiuas sijaitsee avokallion laella, näköalapaikalla, jossa käy vapaa-aikaa viettäviä ihmisiä. Arkeologinen seura kertoo, että tästä syntyy lieveilmiöitä.
Helluntailiikkeellä on lämmin suhde Israeliin
HS yritti turhaan saada Sari Essayahilta ja Mika Poutalalta haastattelua
HS 11.7.2025
Iltapäivää, hyvät uskon veljet ja sisaret, alkaa puhe. On kesäkuu 2025, ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on tullut puhumaan helluntailaisten maailmankonferenssiin Helsingin jäähalliin.
Essayah on kertonut kääntyneensä helluntailaiseen uskoon opiskeluvuosinaan Vaasassa.
Näkyykö helluntailaisuus hallituksen tekemässä politiikassa, esimerkiksi suhtautumisessa Israeliin? Monella näkyvällä helluntailaisella – kuten juuri Essayahilla – on maahan lämmin suhde.
Essayah yllätti lokakuussa 2024 jättämällä tp-utvassa pöytäkirjaan eriävän mielipiteen Suomen äänestyspäätöksestä YK:ssa. Suomi äänesti sen puolesta, että Israelin siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla todetaan laittomiksi.
Tutkija Timo R. Stewart ei kommentoi Essayahia, mutta hänen mukaansa kristillisdemokraattisessa puolueessa on ollut 70-luvulta asti vahva ”kristillissionistinen vire”. Ulkopoliittisessa ohjelmassaan vuodelta 1975 kristillisdemokraatit linjaa, että Suomen on muistettava ottaa huomioon Raamatun ilmoittama Israelin kansan erityisasema kansakuntien joukossa. Siinä ollaan kristillisen sionismin ytimessä. Nykyinen Israelin valtio on kristillissionisteille jotakin, mikä on Raamatun teksteissä ennustettu jo tuhansia vuosia aiemmin.
Kommentti: Järkyttävää mutta totta. Essayahalaiset rakastavat vain toisia helluntalaisia kaikkia muita he vihaavat.
Elossa kuolleiden keskellä
HS. 10.7.2025
30 vuotta sitten Srebrenicassa Bosniassa alkoi veristen tapahtumien sarja, joka myöhemmin tunnustettiin kansanmurhaksi. 17-vuotias Nedžad Avdić selvisi siitä kuin ihmeen kaupalla.
Silloin ymmärsin, että tämä on loppu. Näillä sanoilla Nedžad Avdić kuvaa sitä, mitä hänelle 30 vuotta sitten tapahtui.
Hän oli 17-vuotias ja asui Srebrenicassa nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueella.
Sitten: teloitus. 12. heinäkuuta 1995 hänet oli satojen muiden bosniakkipoikien ja -miesten tavoin pakotettu riisuutumaan. Yksi Bosnian serbiarmeijan sotilaista oli sitonut vankien kädet selän taakse.
Heinäkuussa 1995 tapahtunut Srebrenican kansanmurha oli käännekohta kolme vuotta aiemmin alkaneessa Bosnian sodassa. Ja yli satatuhatta uhria vaatinut Bosnian sota oli Jugoslavian hajoamissodista verisin.
Valtakauden loppu?
HS 7.7.2025
Viktor Orbán on vaarassa hävitä vaalit ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen. Haastaja on ”yhden miehen show”, joka on jo suositumpi kuin Orbanin Fidesz-puolue.
Hallitus on yksinkertaisesti menettänyt otteensa maasta”, Budapestin pormestari Gergely Karácsony sanoo HS:lle työhuoneellaan kaupungintalolla.
Toissa viikonloppuna jopa 200 000 ihmistä kokoontui Budapestiin Pride-marssiin, joka muuttui mielenilmaukseksi Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia ja tämän politiikkaa vastaan. Orbán yritti uuden lain ja suurten sakkojen uhalla kieltää kulkueen, mutta pormestari Karácsony kiersi kiellon tekemällä kulkueesta kaupungin oman tapahtuman.
Barcelona, varkaiden paratiisi
HS 6.7.2025
Elina Guerrero jahtaa taskuvarkaita Barcelonassa. Vaikka Guerrero on saanut tappouhkauksia, hän ei aio lopettaa.
PILLI viheltää kimakasti Barcelonan keskusrautatieasemalla. ”Carteristas! Pick pockets”, huutaa pilliin puhaltanut Eliana Guerrero Tetay espanjaksi ja englanniksi. Huudollaan hän varoittaa muita matkustajia taskuvarkaista, jotka on tunnistanut vastapäisellä junalaiturilla. Kaksi nuorta naista kimpoaa penkiltä pystyyn. Toinen on pukeutunut vaaleaan hameeseen ja kantaa reppua ja kassia, toisella on kukikkaat shortsit ja muhkea olkalaukku. He eivät erotu asemalla vellovista turisteista. Mutta nyt he säntäävät pakoon.
Guerrero kiiruhtaa puolijuoksua asemahalliin vieviin rullaportaisiin pyrkimyksenään tavoittaa naiset. ”He ovat bosnialaisia”, hän arvelee, kun nousee portaisiin. Olemme seuraamassa Guerreron partiointia sunnuntaisena iltapäivänä.
53-VUOTIAS Eliana Guerrero on vuosia jahdannut taskuvarkaita kotikaupunkinsa maanalaisessa ja Santsin rautatieaseman tunneleissa. Kansalaisaktivistista on sukeutunut paikallinen kuuluisuus.
Hyvin pitkä uni
HS 6.7.2025
Elokuvaohjaaja Antti Jokinen halusi saavuttaa yhä suurempia asioita, kunnes hän halusi vain nukkua.
On marraskuu vuonna 2020. Antti Jokinen nukkuu. Jokinen on yksin mökillään Varsinais-Suomen Nauvossa. Näyttelijävaimo Krista Kosonen on koko syksyn heidän lapsensa kanssa Norjassa. Siellä kuvataan HBO-sarjaa Beforeigners
Antti Jokinen on juuri joutunut jättämään Ilkka Remeksen romaaniin perustuvan Omerta 6/12 -suurelokuvan kuvaukset kohun saattelemana. Omerta oli saanut valtavasti huomiota. Pääosaan oli pestattu Jasper Pääkkönen.
Mutta kuvauksissa oli ongelmia alusta lähtien, ja lehdet kirjoittivat epäkohdista. Jokisen kerrottiin huutaneen kuvauksissa. Oli syntynyt vaaratilanteita. Elokuvan stunt-koordinaattori oli keskeyttänyt takaa-ajokohtauksen kuvaukset, koska oli pitänyt Jokisen ohjeita vaarallisina.
Mutta kuvauksissa oli ongelmia alusta lähtien, ja lehdet kirjoittivat epäkohdista. Jokisen kerrottiin huutaneen kuvauksissa. Oli syntynyt vaaratilanteita. Elokuvan stunt-koordinaattori oli keskeyttänyt takaa-ajokohtauksen kuvaukset, koska oli pitänyt Jokisen ohjeita vaarallisina.
Hänen läheiset työkaverinsa olivat patistaneet hänet lääkäriin. Jokisen keho oli käynyt niin ylikierroksilla, ettei hän suunnattomasta väsymyksestään huolimatta pystynyt nukkumaan. Sydän laukkasi, ja verenpaine oli korkealla. Rintakivut vaivasivat. Raajat puutuivat, ja niissä oli halvausoireita.
Ei jaaritella enempää lue artikkeli.
Entä jos Venäjä voittaa
HS 3.7.2025
Saksalaisprofessori Carlo Masala haluaa Euroopan pysähtyvän miettimään skenaariota, jossa Venäjä voittaa – ei vain Ukrainassa vaan myös tavoitteessa hajottaa Nato.
Vaikka toinen maailmansota oli hirvittävä, sitä seurasi vapaus ja demokratia läntisessä Euroopassa. Itäinen Keski-Eurooppa seurasi perässä vuoden 1989 jälkeen, kun kylmä sota päättyi ja Neuvostoliitto hajosi. Suomikin oli vapaa liittymään osaksi EU:ta.
Masala on Saksan tunnetuimpia turvallisuuspolitiikan kommentoijia, oli kyse Venäjän uhasta, lännen aseavusta Ukrainalle tai siitä, voiko puolustusliitto Natoon enää presidentti Donald Trumpin kaudella luottaa.
”Venäjän tavoite on Naton hajottaminen, se saattaa yrittää sitä jo hyvin pienen riskin operaatiolla”, Masala sanoo.
Oliver Stubbin harjoittelupaikka vaikuttaa syystä pahalta
HS 1.7.2025
ULKOPOLIITTINEN instituutti (Upi) on joutunut vähintään kesämyräkän keskelle, kun se valitsi korkeakouluharjoitteluunsa tasavallan presidentin Alexander Stubbin pojan OIiver Stubbin.
Tapauksesta on tehty kuusi kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. Yhdessä niistä todetaan: Ei voi olla ajattelematta, että valintaan on vaikuttanut se, että kyseessä on presidentin poika.
Vaikka eduskunnan alainen tutkimuslaitos Upi sanoisi mitä, tämä on se mielikuva, joka monelle tapauksesta on jäänyt.
Mitä tapauksesta tiedetään 17.7.2025
Hiski Haukkala on valmis korjaamaan hakukäytäntöä Oliver Stubbin tapauksen vuoksi
Prosessissa oli kuitenkin kummallisuuksia, mikä on herättänyt julkisuudessa epäilyjä presidentin pojan suosimisesta ja on kirvoittanut tukun kanteluita oikeusasiamiehelle ja -kanslerille.
Kommentti: Hiski Haukkala selittelee hakumenettelyä jota ei olisi tapahtunut jos hakija olisi ollut tavallinen kansalainen, mutta presidentin poika, voi Hiski, katso peiliin.
Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset
KU 30.6.2025
Ketkä ovat 2020-luvun suurimpia vasemmistolaisia vaikuttajia? KU lähti selvittämään asiaa. Vastaukset vaihtelivat paljonkin riippuen keneltä kysyttiin, mutta muutama nimi vilahteli useammissakin vastauksissa.
Pakko painaa
HS 29.6.2025
Tykkäyspainiketta painetaan joka päivä 170 miljardia kertaa. HS Visio haastatteli yhtä sen kehittäjistä. Hän välttelee nykyisin sosiaalista mediaa.
Vuonna 2005 brittiläinen opiskelija Bob Goodson oli töissä aloittelevassa teknologia-alan startupissa San Franciscossa. Se oli yllättävää, jos tiesi mitä hän opiskeli.
Kielitieteitä Oxfordissa. Tarkalleen ottaen keskiaikaisen runouden tutkimusta. Mutta vielä yllättävämpää oli se, mitä hän piirsi.
Viitisentoista vuotta myöhemmin Goodson esitteli piirustusta ystävälleen Martin Reevesille. Viivoitetulle paperille oli piirretty kaksi peukun symbolia. Yksi osoitti ylös, toinen alas. Niiden reunassa näkyi lukema, klikkauksien määrä.
Liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä Reeves oli kirjoittanut kirjan suurista keksinnöistä ja koostanut niistä nettiin gallerian. Nyt Reeves oli hämmentynyt.
Hän oli luullut, että tykkäyspainike kehitettiin Facebookissa vuonna 2009. Mutta Goodson oli piirtänyt sellaisen jo neljä vuotta aiemmin.
Elämäntapa, jota puolustamme
HS 28.6.2025
Naton huippukokous jää mieleen Trump-mielistelystä
Oivalsin siellä kuitenkin myös mihin tätä show’ta tarvitaan, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski.
Suomen Nato-jäsenyyden alkutaipaleella kävi seuraavanlainen juttu: Lapissa oli meneillään talvinen sotaharjoitus, ja yhdysvaltalainen eversti tutkaili karttaa hämmästyneenä.
Eversti kysyi: ”Miksi minulle annettiin kartta, johon ei ole merkitty teitä?”
Vastaus oli ilmeinen. Ei niitä ollut.
Kuulin amerikkalaiseverstin tarinan luotettavasta lähteestä. Se kangasteli takaraivossani, kun viime sunnuntaina suuntasin kohti Hollannin Haagia. Siellä järjestettiin puolustusliitto Naton huippukokous.
Maailma on aiempaa moninapaisempi, sekasortoisempi ja transaktionaalisempi, Stubb sanoo Haagin käytävällä.
Naton tavoite tuottaa Suomelle tuskaa – mistä rahat? – mutta ennen kaikkea hyötyä
Juuri siksi Suomi on liittynyt Natoon. Ja Haagin huippukokouksessa sinetöidään liittouman uusi tavoite: jäsenmaat nostavat kovat puolustusmenonsa tasolle, joka vastaa 3,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Aikaa on vuoteen 2035.
Suomen osalta tuo 3,5 prosenttia tarkoittaisi nykyisellään noin 10 miljardin euron puolustusbudjettia. Se on todella paljon rahaa, jolla kauniimmassa todellisuudessa voitaisiin rakentaa hyvinvointivaltiota.
Keskeisiä näkemyksiä ja kommentteja vuoden 2025 NATO‑huippukokouksen tuloksista Haagin kokouksessa:
Frans. K
Kokouksen keskeisimmät päätökset ja linjaukset
Puolustusmenojen merkittävä kasvu NATO‑jäsenmaat sitoutuivat nostamaan puolustusmenonsa 5 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Tämä jaetaan kahteen osaan: • 3,5 % kohdennetaan ydinsisältöiseen puolustukseen (aseet, palkat, materiaalit) • 1,5 % kohdistetaan kriittiseen infrastruktuuriin, kyberturvallisuuteen ja puolustusteollisuuteen.
Artikla 5 -yhteisvastuu vahvistui
Liittolaiset vahvistivat sitoutumisensa Artikla 5:n eli kollektiivisen puolustuksen periaatteeseen ("yksi kaikkien puolesta, kaikki yhden puolesta").
Uusi monivuotinen puolustusinvestointisuunnitelma
Kokous hyväksyi "The Hague Defence Investment Plan" ‑ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa transatlanttista puolusteellista yhteistyötä ja tuotantokapasiteettia.
Tuki Ukrainalle vahvaa, mutta suoria irtisanomisia vältettiin
NATO jatkaa Ukrainan tukemista – sen sotilaallinen puolustus sisällytetään jäsenmaiden omiin budjetteihin. Suoraa hyökkäyksen tuomitsemista Putinin taholta ei tällä kertaa mainittu selkeästi kokouksen päätelmätiedotteessa
Venäjä tunnustettiin pitkäaikaiseksi uhaksi
Liitto katsoo Venäjän muodosta turvallisuusuhkaa myös jatkossa.
Uusi NATO‑laajeneminen ja globaalit kumppanuudet
Huippukokous korostaa NATO:n tavoitteita laajentua sekä entisen Itä-Euroopan että globaalien kumppaneiden (Indo‑Pacific-alue – Australia, Japani, Etelä-Korea jne.) suuntaan .
Julkinen viestintä & kommentit
Trumpin vahvalla roolilla oli painoarvoa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vaatimus puolustusmenoista 5 % oli ratkaiseva. Moni liittolainen pyrki vakuuttamaan Trumpin tukea vastaan. Trump kehui kokousta voitoksi ja yhdysvaltalaisten valmistajien hyötyvän päätöksestä.
Kriittistä analyysiä: Euroopalle enemmän vastuuta
Useat asiantuntijat ja kommentaattorit nostivat esiin tarpeen vahvistaa eurooppalaista riippumattomuutta ja strategista itsemääräämisoikeutta. Huolena ovat USAn vaihteleva sitoutuminen ja yhtenäisyyden kestävyys. The Guardian peräänkuulutti Euroopan omatoimisuutta ja erityisesti varautumista Trumpin ailahtelevuuteen.
Chatham House totesi, että kokous oli tarkoituksella yksinkertainen, jotta suuria kinasteluja vältyttäisiin – mutta prioriteetit kuten Ukraina ja strateginen liittouma jäi osittain epäselväksi.
Yhteenveto
NATO vahvisti puolustusmenositoumuksia (5 % BKT:stä). Artikla 5 ja tuki Ukrainalle pysyvät kulmakivinä. Venäjä nähtiin edelleen syvällisenä uhkana. Eurooppalaisessa tietoisessa omatoimisuudessa korostettiin tarvetta. Trumpin rooli oli sekä catalyst että haaste liittouman yhtenäisyydelle.
Nato pelkää uutta Trump Show’ta
HS 24.6.2025
Hollannissa alkaa tiistaina Naton huippukokous, jonka onnistuminen on erittäin tärkeää Euroopan puolustukselle. Trump voi kuitenkin järjestää yllätyksiä, kirjoittaa HS:n toimittaja Elina Kervinen analyysissaan.
VARSINAISEN kokousistunnon kesto on kaksi ja puoli tuntia. Loppuasiakirjassa kerrotaan olevan viitisen kohtaa tavallisten kymmenien sijaan.
Kaikki sotilasliitto Naton Haagin-huippukokouksen alkaessa tiistaina kertoo siitä, kuinka liittokunta yrittää nyt minimoida riskejä: kun kokous on typistetty eikä ole lukuisia lausumia, on vähemmän mahdollisuuksia synnyttää kaaosta.
Noudatimme vain käskyjä
HS 22.6.2025
Tasan kaksi vuotta sitten komentaja ilmoitti Mihailille ja Andreille, että näiden seuraava tehtävä oli valloittaa Moskova. Venäläiset Wagner-sotilaat valmistautuivat tappamaan maanmiehiään ja kuolemaan itse.
Komentajalla oli uutisia. ”Lähdemme suureen, kauniiseen kaupunkiin ja kuolemme siellä.” Oli kesäkuu vuonna 2023. Mihail oli vetelehtinyt leirissä jo useamman viikon. Hän oli palkkasotilas pahamaineisissa venäläisissä Wagner-joukoissa.
Wagnerin leiri sijaitsi Venäjän miehittämässä Luhanskissa Itä-Ukrainassa, jonne Mihail oli lähetetty suoraan Bahmutin taistelusta. Se oli yli 300 päivää kestänyt painajaismainen lihamylly. Kaatuneita oli kymmeniätuhansia. Hengissä selvinneet wagnerit siirrettiin leiriin odottelemaan seuraavaa käskyä.
Kommentti: Yevgeny Prigozhinin kuoltua ja mutinyn jälkeen Wagnerin itsenäisyys on selvästi murentunut. Monet sen operatiivisista toiminnoista on siirretty valtiollisten rakenteiden kuten Rosgvardian tai Africa Corpsin yhteyteen.
Naamioitu drooninainen
HS 18.6.2025
Ilmakuvassa näkyy konkurssiin ajautunut ja autio Zsar-luksusostoskylä Vaalimaan raja-aseman vieressä.
Droonikamera lentää lumisen maan yläpuolella Rajamarket-myymälälle. Siellä drooni laskeutuu alemmas, lentää parkkipaikan yli ja etenee tyhjälle Teboilin huoltamolle.
”Ilman venäläisiä turisteja monet suomalaisten bisneshankkeet valuvat viemäriin”, toteaa videolla naisen ääni venäjäksi.
Video julkaistiin helmikuussa 2025 Youtube-kanavalla, jonka nimi on Ne žizn a skazka (Ei elämää vaan satua).
Venäläislähtöinen nainen perusti kanavan vuodenvaihteessa. Siellä on julkaistu jo parikymmentä 15–30 minuutin videota ja parikymmentä lyhyempää videota. Kaikki kertovat elämästä Suomessa.
Naisen kuvauskohteena ovat usein erilaiset autiot ja tyhjät kiinteistöt. Niitä hän näyttää esimerkkinä Suomen talouden syöksykierteestä, jonka Venäjä-suhteiden katkeaminen ja Natoon liittyminen ovat hänen mukaansa aiheuttaneet. Kielteisessä valossa esitetään esimerkiksi presidentti Alexander Stubb.
Eroon töistä
HS 15.6.2025
”Firetys” ei ole hävinnyt mihinkään. Ina Mattila, 27, ja Jesse Viljanen, 35, pyrkivät eroon palkkatöistä säästämällä, sijoittamalla ja nuukailemalla.
Kokkolassa on ainakin yksi. Ina Mattila, 27, sanoo, että firettäjät eivät ole hävinneet mihinkään. Heitä on hänen havaintojensa perusteella päinvastoin tullut jopa lisää.
Mattila korostaa, että ei ole perinyt rahaa tai saanut taloudellista apua, vaan kaikki on perustunut suunnitelmallisuuteen ja tarkkaan kuluseurantaan.
Hän aloitti säästämällä kesätyörahat 14-vuotiaana, minkä jälkeen Mattila on systemaattisesti säästänyt rahaa. Korkoa korolle -ilmiö on hiljalleen tehnyt tehtäväänsä, minkä päälle Mattila on ostanut sijoitusasuntoja.
Se on vaatinut suurta säästöastetta ja pieniä menoja. Mattila ei ole tilannut suoratoistopalveluja, eikä juurikaan käy ulkona syömässä. Hän naurahtaa kuulleensa haasteesta, missä tarkoituksena on ostaa vain viisi vaatetta vuodessa.
Mattila uskoo edelleen pääsevänsä 35-vuotiaana eläkkeelle. Hänelle se tarkoittaa kuukausittain nettona noin 2 000 euron pääomatuloja, mikä riittäisi elämiseen esimerkiksi Etelä-Euroopassa vallan mainiosti.
Rahasta lähimmäistäsi
HS 14.6.2025
Perheenäiti Nim, 48, tuli tienaamaan Pattayalle talorahat, suomalainen Veikko Harala, 82, etsimään ihmissuhdetta. Yhtenä iltana he kohtasivat
Nim, 48, sanoo sen suoraan: hän ei pidä työstään baarityttönä Pattayalla.
Paljon mieluummin hän ajaisi ruokakärryä ja myisi paistettua kanaa ja papaijasalaattia kotikaupungissaan Khoratissa. Työssä ei kuitenkaan tienannut riittävästi.
”Ostin vasta talon. Lisäksi minulla on kaksi lasta ja äiti, joista minun on huolehdittava”, Nim kertoo.
Ilmaista Nimin seura ei ole kuitenkaan ole. Nimin työpäivinä Veikon on pitänyt käydä maksamassa baarille korvaus saadakseen hänet mukaansa. Veikko kyllä ymmärtää tämän: baari menettää työntekijän.
Kuvaajan kotiinpaluu
14.6.2025
Maagiset valokuvat ovat tehneet Minkkisestä maailmankuulun. Usein kysytään, miten hän oikein kuvansa ottaa. Pääsimme katsomaan.
Miten tehdään taikatemppu? Arno Rafael Minkkinen, 80, sen tietää jos joku. Hän on ottanut puolen vuosisadan ajan valokuvia, joissa alaston mies sulautuu maisemaan eikä painovoimaa tunnu olevan olemassakaan.
Minkkisen kuvat eivät ole Photoshopissa eivätkä edes pimiössä tehtyjä temppuja, sitä hän on painottanut vuosikymmeniä.
Usein niiden taika perustuu kuvan harkittuun rajaukseen sekä kykyyn kestää äärimmäistä fyysistä epämukavuutta.
Minkkisen kuvia alastomista kehoista maisemassa pidetään joskus ajattomina, surrealistisina, hiljaisen humoristisina mutta lähes aina jollain tavalla salaperäisinä. Omakuvia ne eivät varsinaisesti ole: Narragansett, 1973 -kuvassakin näkyy vain Minkkisen avoimena ammottava suu.
Kuka Minkkinen oikein on, miksei hän näytä kuvissa useammin kasvojaan?
Minkkinen haaveili pitkään ”suuren amerikansuomalaisen romaanin” kirjoittamisesta. Viime aikoina Minkkisen on kuitenkin pitänyt kiireisenä omaelämäkerrallinen elokuvahanke, jolle hän hakee nyt rahoitusta. Se on Minkkisen mukaan 80 prosenttia faktaa ja 80 prosenttia fiktiota.
Massachusettsin Andoverissa vuosikymmeniä asunut Minkkinen haluaisi nyt muuttaa vaimonsa Sandyn kanssa Suomeen. Yksi talo oli jo kiikarissa, mutta toinen ostaja oli nopeampi.
Suunnitelmia on vauhdittanut Yhdysvaltain nykypolitiikka. ”Amerikkaa tuhotaan sisältäpäin”, hän sanoo.
Inside Photography 2022 – Minkkinen puhuu uraansa ja taideprosessiaan läpi (2022).
Inspired by Normandie – Minkkinen osallistui 10 päivän residenssiin Normandiassa, osana Planches Contact -festivaalia.
KANT Festival 2023 – Esillä olevista töistään lyhyesti esitelty festivaalilla.
Kommentti: Toivottavasti ehtii saada elokuvan elinaikanaan valmiiksi, onhan hän jo 80-vuotias. Mielenkiinnolla elokuvaa odottaa onhan sitä Minkkisen taiteilijan uraa tullut seurattua jo 1970 luvulta alkaen.
Suomi antoi odottaa
HS 8.6.2025
Tarek saapui Suomeen vuonna 2015, haki turvapaikkaa ja alkoi odottaa, saako hän jäädä tänne. Odotus jatkui lähes kymmenen vuotta. Lopulta tuli viimeinen päätös.
Haaveet kuulostavat hirveän tavallisilta. Tarek haluaisi saattaa opintonsa loppuun, tehdä töitä, asua omassa kodissa, mennä naimisiin ja perustaa perheen.
Mikään toiveista ei ole toteutunut.
Tarek on 37-vuotias irakilainen mies. Tarek ei ole hänen oikea nimensä. Jo kymmenen vuotta hänen elämänsä on ollut odottelua. Hän on odottanut lupaa jäädä Suomeen.
Hän ei ole voinut hankkia puhelinliittymää, pankkitunnuksia tai vuokra-asuntoa. Hän on asunut kymmenen vuotta vastaanottokeskuksissa eri puolilla Suomea ja elänyt puolinaista elämää.
Maahanmuuttoviraston oma selvitys toteaa, että osassa turvapaikkapuhutteluita oli käytetty tulkkeja, jotka eivät esimerkiksi osanneet kunnolla suomea tai jotka haukottelivat tai naureskelivat turvapaikanhakijan kertomukselle.
Puhuttelun jälkeen Tarek jäi odottamaan päätöstä. Kun vastaus saapui, se oli kielteinen. Tarekille ei myönnettäisi turvapaikkaa.
Viranomaisten palloteltavana
Frans. K
Turvapaikkaa hakevien ihmisten tilanne Suomessa on monelle näkymätön tragedia. Heidän hätänsä, pelkonsa ja toiveensa turvallisesta elämästä jäävät helposti prosessien ja paperien taakse. He eivät etsi luksusta tai etuoikeuksia – he etsivät suojaa vainoa, väkivaltaa, sodan uhkaa tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua vastaan. Mutta viranomaisten silmissä se ei aina riitä.
Moni hakija joutuu odottamaan päätöstä vuosia. Ensimmäinen hakemus voidaan hylätä byrokraattisin perustein. Valitukset viivästyvät. Uudelleenhakemukset menevät "uudelle kierrokselle", eikä kukaan enää näytä ottavan vastuuta kokonaisuudesta. Tänä aikana ihminen elää jatkuvassa epävarmuudessa – ilman oikeutta tehdä työtä, perustaa pysyvää elämää, tai edes käydä rauhassa koulua.
Viranomaiset puhuvat tehokkuudesta ja oikeusvaltiosta, mutta todellisuudessa moni hakija kokee olevansa järjestelmän heittopussi. Pelko palautuksesta varjostaa arkea, ja psyykkinen kuorma kasvaa vuosi vuodelta. Turvapaikanhakijoiden tarinat kertovat usein pakomatkoista, kidutuksesta, uhkailusta ja läheisten menetyksistä – mutta liian usein nämä kokemukset mitätöidään tai kyseenalaistetaan ilman syvempää kulttuurista ymmärrystä.
Eikö inhimillisyys kuulu enää osaksi päätöksentekoa? Eikö hätätilanne ole totta ennen kuin on liian myöhäistä?
Moni suomalainen ei tiedä, että turvapaikkaprosessissa ei ole kyse pelkästään "paperien täyttämisestä" – vaan koko elämästä. Ihmisen turvallisuus, tulevaisuus ja perusoikeudet ovat vaakalaudalla. Eikä tämä ole pelkästään hakijoiden ongelma – se on myös meidän moraalinen kysymyksemme. Olemmeko valmiita katsomaan pois, kun joku anoo suojelua ja vastauksena saa vain odottamista, kieltämistä ja kierrättämistä?
USA varautuu Trumpin johdolla yhteiskunnalliseen muutokseen, sanoo Dominic Barton – ”En usko, että hän on hullu”
HS 1.6.2025
”Yhdysvalloissa hallinto on luultavasti varautumassa johonkin sellaiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutoksen, joka ei ole vielä näköpiirissä”, sanoo maailman suurimpiin kaivosyhtiöihin kuuluvan Rio Tinton hallituksen puheenjohtaja Dominic Barton.
MAAILMANTALOUDEN järistykset pakottavat yritykset tarkastelemaan liiketoimintaansa uudella tavalla. Kun luottamus Yhdysvaltoihin murenee, myös valtiot joutuvat miettimään kauppapolitiikkaansa uudestaan.
Keskeisiä syitä maailmantalouden muuttumiseen on politiikan kärjistyminen, arvioi entinen diplomaatti ja yrityskonsultti Dominic Barton.
”Politiikan kärjistymiseen on todennäköisesti monia syitä, mutta yksi keskeisistä on tuloerojen kasvu. Kun yhä pienempi joukko ihmisiä saa yhä suuremman osan tuloista, sillä on seurauksena.”
Menetin kaiken, en kadu mitään
HS 31.5.2025
Äärioikeistolaisen Proud Boys -ryhmän jäsen Christopher Quaglin sai 12 vuoden vankilatuomion, mutta Donald Trump armahti hänet ja 1500 muuta. Mitä he nyt aikovat?
6 tammikuuta vuonna 2021 Jumala puhui Christopher Quaglinille. Se meni näin:
Voit vielä palata vaimosi ja lapsesi luo. Jos jatkat eteenpäin, siitä ei ole paluuta. Minulla olisi käyttöä sinulle, mutta sinä menetät kaiken. Joudut pimeimmälle polulle, jota olet koskaan vaeltanut, mutta sen lopussa on valoa.
Quaglin oli painautunut väkijoukon mukana mellakka-aitaa ja poliisien rivistöä vasten. Hän tunsi, että aita antaisi pian periksi.
Mellakka-aita petti. Quaglin ajautui kongressitalon alle johtavaan tunneliin eikä yrityksistä huolimatta päässyt peremmälle.
Valokuvat ja videot näyttävät, kuinka kypärään ja kaasunaamariin sonnustautunut Quaglin otti yhteen useiden poliisien kanssa. Hän uhitteli ja kuristi, kantoi ja ilmeisesti käytti paprikasumutetta. Hän anasti poliiseilta kilven ja yritti päästä sen avulla eteenpäin.
Quaglin sai 12 vuoden vankilatuomion. Syytekohtia oli toistakymmentä.
Trump lähetti selvän viestin: ette tehneet mitään väärää.
Kun Donald Trump palasi Yhdysvaltojen presidentiksi, hän armahti ensi töikseen Christopher Quaglinin ja yli 1 500 muuta.
Kaikki Capitolin mellakan vuoksi vankilaan joutuneet pääsivät vapaaksi. Syytteitä oli nostettu muun muassa pahoinpitelystä, virkavallan vastustamisesta, kapinallisesta salaliitosta ja yhteiskuntarauhan rikkomisesta.
Osalla oli aiempia seksuaalirikos- ja väkivaltatuomioita, ja ainakin kymmenet kuuluivat Proud Boysin ja Oath Keepersin kaltaisiin äärioikeistolaisiin ryhmiin. Niin myös Quaglin.
Kommentti: Kansainvälisesti tämä herätti laajaa kritiikkiä ja huolta demokratian tulevaisuudesta. Monet liittolaisvaltiot ja johtajat kutsuivat armahduksia iskuksi oikeusjärjestelmälle ja demokratialle. Armeijapoliittiset järjestöt ovat varoittaneet, että tällainen päätös voi rohkaista poliittista väkivaltaa ja ääriajatuksien nousua.
Diane Pelosi, entinen edustajainhuoneen puhemies, kutsui armahduksia “säädetyksi loukkaukseksi” ja kapinallisten hyväksymiseksi.
Oikeusviranomaiset, mukaan lukien poliisipäälliköt, näkivät armahdukset sekä epäoikeudenmukaisuutena että loukkauksena poliisin uhrien uhrauksille.
Illinoisin kuvernööri J.B. Pritzker ilmoitti kieltävänsä armahdettujen Capitol-valtaajien työskentelyn osavaltion hallinnossa, pitäen heitä demokratian vihollisina.
Toisaalta konservatiivisemmissa piireissä armahduksia juhlittiin; esimerkiksi CPACissa niistä puhuttiin sankarillisina tekoina Trumpin tukijoiden keskuudessa.
Myös osa republikaanilaisista poliitikoista puolusti armahduksia antaen merkityksensä “toisille mahdollisuuksille” ja presidentin armahdusoikeudelle.
Suomessa ei ole löytynyt merkittävää tai virallista kommentointia siitä, kuinka maailmanlaajuisesti on reagoitu Trumpin päätökseen armahtaa Capitol-valtaajia (noin 1 500 henkilöä). Etsin useista luotettavista uutislähteistä, mutta ulkoministeriön, hallituksen tai muiden virallisten tahojen lausuntoja asiasta ei ollut.
Vaikka Perussuomalaisissa on tiedossa Trumpin tukijoita ja ääniä, julkaisut tai twiitit suoraan armahdusten suhteen eivät ole näkyneet julkisissa mediavirrassa tai luotettavissa lähteissä.
Finnairia suojelee sen poikkeuksellinen asema tuulisina aikoina
HS 28.5.2025
Finnair rakensi tärkeimmäksi kilpailuvaltikseen Aasian yhteydet. Aasiasta on ajallisesti edullista lentää Helsinkiin ja jatkaa täältä muualle Eurooppaan.
Bisnesmalli rakentui Venäjän ylilentojen varaan. Venäjän yli ei enää lennetä. Ei nyt, eikä moniin vuosiin. Lyhyillä Euroopan matkoilla Finnairilla ei ole maapallon suomaa kilpailuetua muihin lentoyhtiöihin verrattuna.
Valtion kokonaan omistama lentokenttäyhtiö Finavia pani takkinsa samaan naulaan. Helsinki–Vantaan lentokentälle rakennettiin iso alue Schengen-alueen ulkopuolelta tuleville ja sinne meneville. Alueella on nykyään melko hiljaista.
Puolaan, Varsovan lähelle rakennetaan jättimäistä lentoasemaa yhdistämään Eurooppa Aasiaan ja Euroopan kaupungit toisiinsa. Vuonna 2032 valmistuvalle kentälle tulee isot tila Schengenin ulkopuolelta tuleville ja sinne meneville. Varsovassa matkustajien määrä kasvaa jo nyt vauhdilla. Uudistuksen jälkeen kenttä on valmis ottamaan vastaan 40 miljoonaa matkustajaa vuodessa. 2060 tilaa olisi jo 60 miljoonalle. Jos puolalaisten hanke onnistuu, Helsinki–Vantaa on jää pahasti Varsovan varjoon.
Nuori ja menestynyt
HS 25.5.2025
Olli Kangas, syntynyt 1996 Intergrid-yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja. Yhtiö auttaa teollisuutta luopumaan fossiilisesta energiasta.
Nea Harjanne, syntynyt 1996 Kreia-yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja. Yhtiö automatisoi pk-yritysten sisällöntuotantoa somessa.
Valtteri Korkiakoski, syntynyt 1996 Solace Care -startupin perustaja. Yhtiö kehittää sovellusta, joka ohjaa ja tukee omaisia kuolemaan valmistautumisessa ja sen hoitamisessa.
Niilo Pirttijärvi, syntynyt 1998 Inven-startupin perustaja ja toimitusjohtaja. Yhtiö hyödyntää tekoälyä yritystietojen analysoinnissa.
Trumpin rooli Ukrainan sodassa voi vaihtua
HS 13.5.2025
YHDYSVALTOJEN presidentti Donald Trump on Persianlahden kierroksella Saudi-Arabiassa, Qatarissa ja Arabiemiraateissa tekemässä sopimuksia, joista osa saattaa koskea myös Yhdysvaltojen etua.
Trump voi päätyä matkallaan torstaina myös Turkkiin. Istanbulissa päivystää silloin ainakin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Noin periaatteessa Zelenskyi odottaa paikalle Venäjän johtajaa Vladimir Putinia. Kun Putin viime viikonloppuna ehdotti neuvotteluja Istanbulissa, hän tuskin laski itse olevansa paikalla. Zelenskyi potkaisi pallon kuitenkin Venäjän päätyyn tekemällä selväksi, että haluaa paikalle Putinin.
Kommentti: Kuinka siinä lopulta kävi. Putin ei ilmestynyt Istanbulin neuvotteluihin. Sen sijaan Venäjä lähetti paikalle matalampaa tasoa olevan edustajan, ei presidentin tasolla olevaa delegaatiota. Tämä tulkittiin Ukrainan taholta osoitukseksi siitä, ettei Venäjä ollut aidosti sitoutunut rauhaan, kun korkeimman tason edustus puuttui.
Maailman suurin ulkoilmamuseo
HS 11.5.2025
Eurooppa putosi taloudessa Yhdysvaltojen ja Kiinan kyydistä. Taloustoimittaja Tuomas Niskakangas lähti selvittämään syitä, miksi maanosamme on päätymässä valtavaksi museoksi. Vastaus löytyi Ruhrin alueelta Saksasta.
Yhdysvallat sukelsi finanssikriisissä pohjalle ensin, mutta nousi nopeasti. Eurooppa jäi tarpomaan. Ongelman vakavuutta ei kuitenkaan täysin ymmärretty ennen kuin viime vuosina.
Monet Euroopan maat olivat rakentaneet hyvinvointia yli varojensa ja ylivelkaantuneet. Rahoitusjärjestelmä oli vanhanaikainen ja pankit heikkoja. Euroopan talouskasvu oli nojannut teollisuuteen, rakentamiseen ja vanhanaikaiseen palvelutuotantoon.
Moderniin teknologiavetoiseen kasvuun Eurooppa ei ole päässyt mukaan. Uudet johtavat teknologiayhtiöt syntyvät muualla.
Joillain aloilla Eurooppa on jäänyt niin pahasti jälkeen, että tappio on paras hyväksyä.
Kun Lehmus kertaa Euroopan tarinaa, huomaan, että yksi sana toistuu hänen puheissaan: Saksa. Se on Euroopan vientiteollisuuden moottori, jonka talous kannatteli koko maanosaa ison osan 2000-luvusta. Nuukailustaan tunnettu Saksa on myös johtanut Euroopan talouspolitiikkaa.
Lehmuksen mielestä on selvää, että juuri Saksassa Euroopan talouden hyytymistä kannattaisi penkoa tarkemmin. Siispä hyppäämme valokuvaaja Sami Keron kanssa koneeseen.
Amerikan vihatuin auto
HS 8.5.2025
Elon Muskista on tullut Washingtonissa kirosana. Millaista siellä on ajaa Teslan räikeintä mallia? Toimittaja astui Cybertruckin kyytiin.
Joitain kuukausia sitten naapurustooni ilmestyi Cybertruck
Teslan futuristinen lava-auto ei varsinaisesti sulaudu pientaloidyllin kukkaistutusten keskelle. Näytti kuin scifi-elokuvan lavaste olisi tuotu erehdyksessä Täydelliset naiset -sarjan kuvauksiin.
Uteliaisuuttani aloin kävelylenkeilläni koukata auton ohi. Kuka haluaa Yhdysvaltojen poliittisessa ilmapiirissä omistaa Cybertruckin? Miksi? Millaista se on?
Huomiota herättävän automallin ostaneita pilkattiin ja analysoitiin kiihkeästi jo ennen kuin Elon Musk heittäytyi Donald Trumpin tueksi. Nyt heihin kohdistuu uudella tavalla kriittinen katse – varsinkin Washingtonissa, jossa Muskin vetämä iskuryhmä Doge on joutunut kovan arvostelun kohteeksi.
Pääsiäisenä lykästi. Viisikymppinen mies oli pihalla pesemässä Cybertruckia, kun kaarsin ohi tyttäreni kanssa.
Cybertruckin omistaja osoittautuu 55-vuotiaaksi sydäntauteihin erikoistuneeksi lääkäriksi. Hänen nimensä on Raj Shetty, ja hän on kotoisin Intiasta.
Shetty puhuu autosta hellästi ja kertoo sen ominaisuuksista vuolaasti. Hän avaa lavaa peittävän kuomun, jonka alta paljastuu Tesla-teltta, CyberTent. Täällä voisi leiriytyäkin.
Esittelykierroksen jälkeen kysyn, pystyisikö Shetty keskittymään haastatteluun, jos lähdemme samalla ajelulle.
Hän huvittuu. ”Jos jossain autossa se on mahdollista, niin tässä.”
Shetty luottaa ajaessa FSD-ominaisuuteen, joka tulee sanoista Full Self-Driving. Autoa ei siis varsinaisesti tarvitse ajaa.
Osoite näpytellään kosketusnäytölle, josta ohjataan kaikkia auton toimintoja. Sen jälkeen Cybertruck lähtee liikkeelle: ei tarvitse pitää käsiä ratissa, ei tarvitse painaa kaasua tai jarrua.
Kuva: Framesn Fuel
”Tämä on tulevaisuutta. Kolmen, neljän vuoden päästä otamme tämän kaiken itsestäänselvyytenä.”
Nyt katse on vielä pidettävä tiessä tai järjestelmä alkaa valittaa. Teslan tavoite on, että autot pääsisivät pian liikenteeseen kokonaan ilman kuljettajaa.
Koodarin kuolema?
HS 4.5.2025
Vielä muutama vuosi sitten ohjelmoijat revittiin töihin koulun penkiltä. Nyt tekoäly tekee kelpo koodia. Entisellä tulevaisuuden alalla on tulevaisuus, mutta se on hyvin erilainen kuin kuviteltiin.
Pöydällä on kananmunia, kanaa ja kasviksia. Naps, niistä kuva ja reseptisovellus tunnistaa ainesosat.
Se ehdottaa bibimbapia, koska tietää minun tykkäävän korealaisesta ruoasta.
Reseptisovelluksen tekeminen kesti noin kymmenen minuuttia. Annoin käskyjä tekoälylle, ja se teki koodin puolestani.
Ennen ChatGPT:tä kaltaiseni huono koodaaja olisi pusertanut Applen oman swift-kielen parissa viikkoja tai kuukausia. Lopputuloksena olisi ollut heikosti toimiva sovellus, jos sitäkään.
Kommentti: Tuo on niin totta ja tuttua. Minulle tekoäly teki sivuston coyotefilm.fi hetkessä. Koodaamisen opiskelu ( python) olisi vienyt kuukausia, jos olisi koskaan oppinut tekemään esimerkin kaltaista sivustoa. Jo pelkästään kertoi asioita joista ei olisi osannut edes kysyä.
Isäni suuri salaisuus
HS 3.5.2025
Toimittaja Jouni K. Kemppaisen isä ei koskaan puhunut sodasta. Selvisi, että isä oli rintamakarkuri.
ansallisarkiston tutkijasalissa on kylmä. Vai tuntuuko minusta vain siltä? Ehkä kylmyys tulee sisältäpäin. Ehkä minua paleltaa siksi, että olen tullut arkistoon etsimään isääni, joka kuoli 39 vuotta sitten. Minua kaduttaa.
Olisinpa hoitanut tämänkin asian ajoissa. Puhunut asioista isän kanssa. Jäänyt vaikka istumaan yhdessä mökin kuistille silloin, kun se vielä oli mahdollista. Ehkä heti saunan jälkeen, kun löyly oli pehmittänyt pahimmat patit kehosta ja mielestä. Houkutellut hiljaisen miehen puhumaan enemmän. Niistäkin asioista, joista en silloin tiennyt ja joista en vieläkään oikein tiedä, mutta joita nyt yritän kovasti selvittää.
Isästä on säilynyt yksi ainut nuoruusvuosien valokuva. Se on hänen armeija-ajoiltaan. Isä poseeraa komeana mutta totisena ja näyttää aivan liian nuorelta kantamaan sotilaspukua.
Kuvassa ei ole vuosilukua, mutta sen tiedän, että armeijaan isä joutui 21-vuotiaana. Todellakin joutui, sillä hän astui palvelukseen vuonna 1941, keskelle jatkosotaa, jota pieni ja nöyrä Suomi kävi suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan.
Sodasta isä ei koskaan puhunut mitään, ainakaan minulle. Siinä suhteessa hän ei ollut poikkeustapaus. Monet sodan käyneet miehet olivat sellaisia.
Toissa kesänä sitten selvisi, että isän puhumattomuudelle taisi olla erityinen syy.
Kommentti: Historiassa sotaa pakoilleet ja metsissä eläneet ihmiset ovat olleet melko yleinen ilmiö monissa maissa ja eri aikakausina. Suomessa ja muualla ilmiöstä löytyy runsaasti esimerkkejä: Suomessa, " metsäkaartilaiset", "korpikommunistit" ja aseistakieltäytyjät Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan (1918) aikana jotkut pakenivat taisteluita metsiin ja syrjäseuduille. Osa oli punaisia, jotka hävisivät sodan, ja osa oli asevelvollisuutta vältteleviä.
Kun radiosta alkoi kuulua rock
HS 1.5.2025
Vappuna 1985 Suomi muuttui, kun Radio City aloitti lähetyksensä, ja Ylen monopoli radiossa mureni. Nyt perustajat kertovat aikansa startupin ratkaisevista hetkistä.
Vappuaattona vuonna 1985 kello 18 Porkkalankadulla Helsingin Lepakossa oltiin uuden äärellä. Radio City aloitti Suomen lähes ensimmäisenä paikallisradiona toimintansa.
Suomessa oli siihen asti ollut vain kolme Ylen radiokanavaa, kaksi valtakunnallista tv-kanavaa eikä juuri muuta. Sitten syksyllä 1984 paikallisradioille ryhdyttiin kaavailemaan toimilupia.
Vahva punk-aalto oli jo ravisuttanut Suomen rakenteita ja luonut uskoa ite-tekemiseen. Presidentti Urho Kekkosen yli 25 vuotta kestänyt valtakausi oli päättynyt, ja nuori ja itsevarma työelämään astuva sukupolvi uskoi itseensä ja tulevaan.
”Mitä vittua, täällä tulee rokkia radiosta.”
Tuntematon tutkija
30.4.2025
Hän oli pelastamassa Avatar-elokuvaa. Hän on Suomen viitatuimpia tutkijoita. Hän tienaa kuukaudessa enemmän kuin Suomen pääministeri vuodessa. HS sai Timo Ailalta harvinaisen haastattelun.
Jotkut pitävät typeränä sitä, että kaikkea yritetään mitata rahassa. Kokeillaan silti. Jos Suomesta pitäisi etsiä erityisen arvokkaat aivot, katse kannattaisi suunnata Helsingin Ruoholahteen. Siellä on työhuone, jonka ikkunasta näkyy Hietaniemen hautausmaa.
Työhuoneessa istuu Timo Aila. Hän on 50-vuotias tutkija. Eikä mikä tahansa tutkija.
Muut tutkijat ovat viitanneet Ailan tutkimuksiin yli 56 000 kertaa. Viime vuonna Ailaan viitattiin runsaat 14 000 kertaa, ja tällä numerolla hän pääsee Suomen kärkeen.
Oscarin varjolla Aila onkin päättänyt antaa ensimmäisen kunnon haastattelunsa. Hän aikoo kertoa, kuka hän oikein on.
Putin on putoamassa rotkoon
HS 28.4.2025
Venäjä keräsi vuosikausia mahtavaa öljyrahastoa. Rahoilla on viime vuodet maksettu sotaa, mutta rahaston huvetessa Venäjän into jatkaa hyökkäystä on koetuksella.
Venäjän öljyrahaston hupeneminen sotamenoihin lisää maan presidentti Vladimir Putinin painetta lopettaa hyökkäyssota Ukrainassa, arvioivat asiantuntijat.
Mahtavan öljyrahaston likvidit eli helposti käteiseksi muutettavat varat uhkaavat loppua Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) arvion mukaan jopa kuluvana vuonna, jos rahastosta siirretään varoja valtion budjetin täytteeksi samalla tavalla kuin aikaisemmin eikä öljy kallistu.
Putinin hallinto on käyttänyt vuosia koottua öljyrahastoa sodan aikana revenneen budjettialijäämän rahoittamiseen. Jos rahaston varat ehtyvät, hallinto joutuu kaivamaan varat sodankäyntiin lainaamalla, menoja karsimalla tai veroja korottamalla.
Putin väläytti viime viikolla venäläismedialle kahdenkeskisiä neuvotteluita Ukrainan kanssa ja brittilehti Financial Times uutisoi nimettömien lähteiden perusteella, että Putin on tarjoutunut lopettamaan sodan nykyiselle rintamalinjalle.
Kommentti: Elokuussa 2025 ollaan edelleen samassa tilanteessa, neuvotellaan. Trump ja Putin tapaavat Alaskassa ja yrittävät sopia jotain. Yleisesti uskotaan Putinin aluevaatimusten Ukrainassa olevan kansainvälisten sopimusten vastaisia. Ulkoministeri Valtonen: Trump ja Putin eivät voi päättää Ukrainan asioista Alaskassa. Euroopan turvallisuus ei voi Valtosen mukaan olla Alaskassa agendana, koska Eurooppa ei osallistu kokoukseen.
Superliikkuja vai ultranautiskelija?
HS 27.4.2025
Susanna Ylinen sanoo olevansa ultranautiskelija. Hänelle nautinto tarkoittaa muun muassa 300 kilometrin juoksemista. Tuoreimpana tempauksena oli pyöräily Suomen korkeimmalle tunturille upottavassa lumessa.
ULTRAVAELTAJA Susanna Ylinen oli suunnitellut pitkään tuoreinta tempaustaan, oikeastaan jo vuosia. Hän pyöräilisi Suomen korkeimman tunturin Haltin huipulle. Viime talvena, usean yrityksen jälkeen, Ylinen oli hiihtänyt Haltille yhden päivän aikana.
Hän oli etsinyt asiasta tietoa ja oli varma, että kukaan muu ei ollut vaeltanut Haltille yhden päivän aikana pyörällä, jossa ei ole sähköavustusta, eli niin sanotusti luomuna. Pyöräily oli mahdollista vain lumisena aikana, sillä kesällä Haltilla on rakkakiveä, jossa pyöräily on käytännössä mahdotonta.
Pari viikkoa sitten Ylinen, 41, lähti matkaan. Mukana oli turvakelkka ja kuvaaja, sillä pyöräilystä tehtäisiin video. Tiedossa oli, että olosuhteet eivät olisi ihanteelliset, sillä lunta oli satanut runsaasti. Totuus valkeni Yliselle pyöräilyurakan alkaessa.
Kun mieli irtautuu arjesta – kokemus kahdessa todellisuudessa
Frans. K
Kun mieli irtautuu arjesta – kokemus kahdessa todellisuudessa
Se voi alkaa kesken arkisen hetken, ilman varoitusta. Näkö, kuulo ja tunto pysyvät muuttumattomina, mutta mieli astuu syrjään tästä todellisuudesta. Hetken ajan kokija on sekä täällä että jossain muualla – moniulotteisessa tilassa, jossa ruumiin ja hengen rajat hämärtyvät.
Matka, joka ei näy ulospäin
Kokemus saattaa alkaa huomaamatta. Kaikki ympärillä näyttää samalta kuin ennenkin: maisema ei muutu, esineet pysyvät paikallaan, ihmiset jatkavat puheitaan. Mutta sisäinen tila muuttuu. On kuin näkymätön ovi avautuisi toiseen todellisuuteen – ei välttämättä vieraaseen, mutta erilaiseen.
Kokijan mieliala voi vaihdella, ajatukset kulkea vapaasti ja tietoisuus tuntua jakautuvan useampaan kerrokseen. Samalla säilyy selkeä taju siitä, että fyysinen keho on paikallaan tässä hetkessä. Tunne ei ole epämiellyttävä eikä siihen liity kipua tai muita fyysisiä oireita. Se voi kestää hetken tai pidempäänkin.
Tieteellinen selitys: muuttunut tietoisuuden tila
Neurofysiologian näkökulmasta tällainen ilmiö voidaan selittää muuttuneella tietoisuuden tilalla. Aivot voivat siirtyä aktiivisesta tarkkaavaisuudesta sisäiseen ”mielimaisemaan”, jossa ulkoiset ärsykkeet jäävät taka-alalle.
Mahdollisia muotoja ovat esimerkiksi dissosiatiivinen hetki, kevyt hypnagoginen tila tai spontaanisti syntyvä meditaation kaltainen tila. Tällöin aktivoituu aivojen niin sanottu default mode network, joka on yhteydessä itseensä uppoutumiseen ja sisäisiin mielikuviin.
Henkinen tulkinta: hengen matka
Henkisemmässä näkemyksessä ruumis ja henki ovat kaksi erillistä yksilöä, jotka elävät rinnakkaista elämää. Henki voi hetkellisesti siirtyä muualle – toiseen paikkaan, toiseen todellisuuteen – samalla kun keho pysyy tässä maailmassa.
Tällainen hetki voidaan tulkita astraalimatkaksi, shamanistiseksi sielumatkaksi tai monisieluisuuden ilmentymäksi. Kokijan tietoisuus voi tällöin rekisteröidä useampaa todellisuutta yhtä aikaa, jolloin arjen todellisuus ja toinen, näkymätön maailma kietoutuvat yhteen.
Yhdistävä tekijä: rauha ja oireettomuus
Kummassakin tulkinnassa yhteistä on, että kokemus on rauhallinen ja oireeton. Se ei vie toimintakykyä, vaan tarjoaa hetkellisen näkymän todellisuuteen, joka ei rajoitu pelkkään aistihavaintoon.
Kokijalle se voi olla merkki aivojen luontaisesta kyvystä irrottautua hetkeksi tästä hetkestä – tai osoitus siitä, että henki todella voi kulkea muualla ja palata takaisin.
-----------------------------