webistä tältä sivustolta

Uutisarkisto I coyotefilm.fi I cameraworks.fi I

Onko maahanmuutto politiikka karannut lapasesta?

Frans. K

Kysymys “onko maahanmuuttopolitiikka karannut lapasesta” on hyvin ajankohtainen Suomessa ja monessa muussa maassa — tilanne herättää huolta, keskustelua ja poliittista toimintaa. Tässä katsaus Suomen tilanteeseen, faktoihin ja siihen, missä asioissa monet kokevat, että politiikka on lipsumassa hallinnasta:

Faktat Suomesta

Vuonna 2023 Suomeen muutti noin 73 236 henkilöä, ja nettomaahanmuutto oli reilu 57 900 ihmistä. Tilastokeskus Vuonna 2024 maahanmuutto pysyi korkealla tasolla: noin 63 965 henkilöä muutti Suomeen. Nettomaahanmuutto oli noin 47 051 henkilöä.

Mitä hallitus on tehnyt

Orpon hallitus on ilmoittanut haluavansa kiristää maahanmuuttopolitiikkaa — mm. sen turvapaikkapolitiikan, oleskelulupien ehdot sekä pysyvien oleskelujen ja kansalaisuuden saamisen vaatimukset. Esimerkiksi lakialoite, joka sallii turvapaikkahakemusten hylkäämisen rajalla, sekä rajaeste (aita) Venäjän rajalle on herättänyt vastustusta. Hallitus suunnittelee rajoituksia myös terveydenhuollon saatavuuteen paperittomille maahanmuuttajille.

Missä kansalaiset kokevat politiikan karanneen lapasesta

Tunne että hallinta katoaa. Vaikka lukuja on vakautettu, nopeus, määrä ja muutokset lainsäädännössä saavat osan ihmisistä tuntemaan, että päätökset tehdään liian nopeasti tai ilman riittävää harkintaa.

Yhteiskunnallinen kuormitus. Koulutus, terveydenhuolto, asuntotilanne, maahanmuuttajien työllistyminen — nämä aiheuttavat paineita kunnille ja julkiselle sektorille.

Oikeusperusteet ja ihmisoikeudet. Uudet lakiehdotukset raja- ja toimenpiteistä ovat herättäneet huolta EU:n ja kansainvälisten sopimusten noudattamisesta. Esimerkiksi ehdotuksesta kieltäytyä hakemuksista rajalla tai laajasti hylätä turvapaikkahakemuksia.

Integraatio ja kotoutuminen. Kielen oppiminen, työmarkkinoille pääsy ja sosiaalinen hyväksyminen ovat haasteita. Myös tyytymättömyys siihen, että uusia tulijoita ei aina integroida riittävästi.

Johtopäätös

Voidaan sanoa, että joillekin ihmisille maahanmuuttopolitiikka tuntuu karanneen lapasesta — ei välttämättä siksi, että kaikki maahanmuutto olisi hallitsematonta, mutta siksi että: muutokset tapahtuvat nopeasti politiikkaa kiristetään ja retoriikka kovenee yhteiskunnallinen keskustelu on polarisoitunutta kansalaisten huoli kasvaa erityisesti yhteisistä resursseista ja oikeudenmukaisuudesta.

YK pitää keskiviikkona hätäkokouksen

HS 10.9.2025

Israel on näin laajentanut sotatoimiaan Lähi-idässä myös Persianlahden arabivaltioon Qatariin, jossa palestiinalaisella islamisti­järjestöllä on pitkään ollut poliittinen tukikohta.

HAMASIN edustaja on kertonut uutistoimisto AFP:lle, että isku kohdistui äärijärjestön tulitauko­neuvottelijoihin, jotka neuvottelevat tulitauosta Gazaan.

Uusi uhkaus Venäjältä Suomelle

IL 9.9.2025

Kyse ei ole ensimmäisestä uhkaavasta lausunnosta, joka Venäjän suunnalta on tällä viikolla Suomea kohtaan kuultu.

Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass on tiistaina julkaissut videon, jossa duuman puolustuskomitean johtaja Andrei Kartapolov on puhunut uhkaavaan sävyyn Suomesta.

Suomesta on hänen mukaansa tulossa fasismin pesäke jonka johdon vastuuton politiikka voi johtaa konfliktiin Venäjän federaation kanssa.

Kartapolov sanoo tuntevansa myötätuntoa Suomen kansaa kohtaan, ”joka ei ansaitse tätä kohtaloa ja tilannetta, jossa he nyt ovat”.

Mutta jos tämä Suomen nykyisen johdon täysin epäpätevä politiikka johtaa johonkin traagisiin seurauksiin, se on heidän omallatunnollaan. Me tiedämme, miten puolustaa etujamme, ja olemme valmiita kaikkiin mahdollisiin kehityskulkuihin, Kartapolov sanoo Tassille.

Kommentti: Aika vahvoja sanoja Kartapolovilta. Meillä on paljon kysymyksiä ja ilmiöitä, joita joudumme venäläisten kanssa ratkaisemaan ennen kun ajaudumme kolmanteen maailmansotaan, jonka ovea jo pahasti kolkutellaan. Jos siihen ajaudutaan se ratkaiseen kysymyksen jonka Pentti Linkola jo aikoinaan esitti, että maapallon väestöä pitäisi ratkaisevasti vähentää jotta maapallon kantokyky säilyisi kestävällä pohjalla. Suora sitaatti Linkolalta, "Maapallon väestö voidaan tuhota ja epäilemättä tuhotaan, jos suursota vielä puhkeaa." Tämä lainaus kuvastaa hänen ajatteluaan siitä, että väestönkasvun hillitseminen on välttämätöntä maapallon kantokyvyn säilyttämiseksi.

Mitä maailmalla on sanottu suursodan puhkeamisen mahdollisuudesta

Frans. K

Tässä kokonaiskatsaus siitä, mitä maailmalla on viime aikoina sanottu suursodan—eli mahdollisen kolmannen maailmansodan—uhasta:

Vladimir Putin on todennut huolensa globaalin sodan uhasta ja korostanut, että konflikteja tulisi ratkaista rauhanomaisesti. Putinin lausunto on irvokas kun hänen tekonsa osoittavat aivan päinvastaista.

Venäjän ulkoministeriön varapäällikkö Alexander Pankin varoitti myös, että kolmas maailmansota voisi tuhota sivilisaation.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyy on todennut, että jos Ukraina ei voitaisiin pysäyttää, se saattaisi johtaa kolmannen maailmansodan alkamiselle.

Serbian presidentti Aleksandar Vučić totesi, että maailma on kahden vaihtoehdon edessä: joko kolmas maailmansota tai pitkäaikainen tulitauko.

YouGov-kyselyissä 41–55 % eurooppalaisista ja 45 % amerikkalaisista uskoo kolmannen maailmansodan olevan mahdollinen seuraavan 5–10 vuoden aikana.

Tanskassa ja Ranskassa vain pieni osa luottaa omiin asevoimiinsa puolustuksen onnistumisessa.

Sky News -asiantuntija Hugh Lovatt toteaa kuitenkin, että vaikka konfliketeja esiintyy eri puolilla maailmaa (esim. Ukraina, Lähi-itä), nämä eivät välttämättä ole yhdistyvä kokonaisuus ja siksi kolmas maailmansota ei ole välitön uhka.

Ray Dalio, miljardööri ja hedge-rahaston johtaja, arvioi suursodan todennäköisyyden olevan jopa 50 %, erityisesti jos Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen jännite eskaloituu.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset) Halla-aho on pohtinut julkisesti, että maailma saattaa jo olla kolmannen maailmansodan partaalla – ja me emme välttämättä tiedosta sitä, koska yritämme kaikin keinoin välttää konfliktia:

Pääministeri Petteri Orpo Orpo on ilmaissut selkeästi, että Venäjä valmistautuu pitkäkestoiseen konfliktiin ja että Suomi on valmistautunut sekä valppaana että realistisena:

Lisäksi hän on kommentoinut todennäköisyyttä siitä, että Venäjä voisi testata Naton ja sen artiklaa 5 – mikä on mahdollisuus, joka on otettava vakavasti:

Presidentti Alexander Stubbin näkemyksiä Varautumisen ja rauhan yhdistäminen: Stubb on korostanut, että Euroopan tulisi vähentää retoriikkaa ja panostaa puolustukseen, valmistautua mahdolliseen konfliktiin – vaikka ei uskokaan, että Venäjä hyökkäisi NATOn alueelle ennen vuotta 2030. “We should prepare for that, but I think it's highly unlikely.” Financial Times Rauhantavoitteet ja geopoliittinen realismi: Münchenin turvallisuuskonferenssissa Stubb vetoaa länteen: painostetaan Venäjää, tuetaan Ukrainaa ja aloitetaan rauhanneuvottelut vasta, kun Ukraina on neuvotteluasemassa. “We need to re-arm Ukraine and put maximum pressure on Russia ... so that Ukraine begins these negotiations from a position of strength.” Anadolu Ajansı Nato- ja Eurooppa-valmius: Hän kehottaa eurooppalaisia noudattamaan suomalaista toimintamallia: vähemmän puhetta, enemmän valmistautumista. Euroopan tulee olla valmiina – ei pelkästään eturintaman maat.

Israel iski Dohaan

IS 9.9.2025

Qatarin ulkoministeriön mukaan isku kohdistettiin Hamasin edustajien koteihin.

ISRAELIN asevoimat sanoo iskeneensä kohti äärijärjestö Hamasin johtajia Qatarin Dohassa. Isku tehtiin, kun Hamasin johto oli kokoontunut keskustelemaan USA:n aselepoehdotuksesta, sanoo Hamasin edustaja al-Jazeeralle. Qatarin ulkoministeriön mukaan isku kohdistettiin Hamasin edustajien koteihin.

Israelilaismedian mukaan iskun kohteena oli muun muassa Khalil al-Hayya joka kuuluu Hamasin neuvottelijoihin. Reutersin mukaan kaksi Hamas-lähdettä sanoi, että järjestön aselevosta neuvotellut delegaatio kuitenkin selvisi iskusta.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kutsui Israelin iskuja Dohaan Qatarin koskemattomuuden ”räikeänä loukkauksena” ja tuomitsi iskut. Guterresin mukaan kaikkien osapuolten on tehtävä töitä aselevon saamiseksi Gazaan eikä sen tuhoamiseksi.

Medvedev vertasi Nato-tuki­kohtia jatko­sodan liittolaisuuteen natsien kanssa

HS 8.9.2025

Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin maanantainen mielipidekirjoitus sai paljon mediahuomiota ja toisti Venäjän informaatiovaikuttamisen tuttua kaavaa.

Maanantaina valtiollinen uutistoimisto Tass julkaisi Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedevin kirjoittaman pitkän mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa entinen presidentti ja pääministeri rinnasti sotilasliitto Naton tukikohdat Suomessa jatkosotaan ja Suomen liittolaisuuteen natsi-Saksan kanssa.

Rinnastukseen myös kuului Medvedevin mukaan Suomessa kasvussa ollut venäläisvastaisuus. Se ja sotilastukikohdat ovat jatkumoa Suomen ”historiallisille virheille”.

”Suomen johto ei saa unohtaa, että konflikti kanssamme voisi johtaa Suomen valtion lopulliseen romahtamiseen”, Medvedev kirjoittaa.

”Suomi valmistautuu sotaan Venäjän kanssa”, kerrottiin Gazeta.ru -uutissivuston otsikossa. Saman teki pietarilainen Fontanka.

Kommentti: Venäläisten aivoruletti kiihtyy päivä päivältä ja Medvedevin mainitsema romahtaminen voi olla tämä.

HALLITUKSEN TÄYSIN POIKKEUKSELLINEN SEKOILU ULKOPOLITIIKASSA PÖYRISTYTTÄÄ OPPOSITIOTA – LINDTMAN VÄLÄYTTÄÄ VÄLIKYSYMYSTÄ

KU 5.9.2025

Ulkoministerin hyväksymästä julkilausumasta repesi railo hallituksen sisälle.

Vaikka sisäpolitiikassa riidellään, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on Suomessa haettu aina mahdollisimman suurta konsensusta. Perjantaina tähän repesi railo, kun ulkoministeri Elina Valtosen päätöksellä Suomi yhtyi Ranskan ja Saudi-Arabian valmistelemaan New Yorkin julkilausumaan Palestiinan kysymyksen rauhanomaisesta ratkaisemisesta ja kahden valtion ratkaisun toteuttamisesta.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät eriävän mielipiteen päätökseen vaikka julkilausumaa voi pitää historiallisena ja tasapainoisena. Tämä on ensimmäinen kerta, kun arabimaat tässä laajuudessa sitoutuvat Israelin turvallisuuteen ja vaativat Hamasin aseistariisuntaa sekä vallan luovuttamista Gazassa.

Suomen vuoden 1918 sodasta on historian kuluessa käytetty useita eri nimityksiä

Frans. K

Kenraali Aksel Airon haastattelu vuodelta 1978

Kuka oli Aksel Airo?

Aksel Fredrik Airo (1898–1985) syntyi Turussa ja otti myöhemmin käyttöön suomalaistuneen sukunimen Airo. Vuoden 1918 kansalaissodassa hän palveli valkoisissa kenttätykistön toisena johtajana, ja oli mukana Viipurin valtauksessa

Sotilasura ja koulutus

Airo opiskeli Ranskassa — kadettikoulussa St. Cyr’issä ja sotakorkeakoulussa — mikä teki hänestä yhden Suomen tuolloin harvoista korkeasti koulutetuista upseereista.

Hän eteni nopeasti: 1931 hänet nimettiin yleisesikunnan operatiivisen osaston päälliköksi ja puolustusneuvoston sihteeriksi Mannerheimin rinnalla.

Aikajanan mukainen katsaus siitä, milloin eri nimitykset Suomen vuoden 1918 sodasta ovat olleet yleisimmin käytössä

Vapaussota – oikeiston ja valkoisten suosima nimitys, korosti taistelua Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi ja irtiottoa Venäjästä.

Kansalaissota – neutraalimpi historiantutkimuksessa vakiintunut termi, korostaa sisäistä jakautumista suomalaisten kesken.

Veljessota – painottaa sitä, että suomalaiset taistelivat toisiaan vastaan.

Punakapina – valkoisen puolen käyttämä nimitys, jolla pyrittiin leimaamaan punaisten toiminta laittomaksi kapinaksi.

Luokkasota – vasemmiston käyttämä termi, korosti työväen ja porvariston välistä ristiriitaa.

Sisällissota – yleinen kansainvälinen nimitys vastaavista konflikteista, käytetty myös Suomen tapauksessa.

Vallankumous – punaisten näkökulmasta yritys sosialistiseen vallankumoukseen.

Valkoinen kapina – punaisten käyttämä nimitys vastapuolen toiminnasta.

Nämä nimitykset kertovat siitä, miten sama tapahtuma nähtiin eri puolilla hyvin eri tavalla.

Aikajanan mukainen katsaus siitä, milloin eri nimitykset Suomen vuoden 1918 sodasta ovat olleet yleisimmin käytössä

1918–1920-luku

Vapaussota – virallinen ja yleisin valkoisten puolella; valtion ja kouluopetuksen käyttämä nimitys.
Punakapina – valkoisten käyttämä leimaava termi punaisista.
Luokkasota / Vallankumous – punaisten ja työväenliikkeen käyttämä nimitys.
Veljessota – esiintyi jo varhain, mutta lähinnä sovittelevissa puheenvuoroissa.

1930–1940-luku

Vapaussota säilyi hallitsevana oikeiston ja virallisen Suomen kielenkäytössä.
Vasemmiston termit (Luokkasota, Vallankumous) jäivät taka-alalle etenkin kommunismin kieltolain aikana.
Kansalaissota esiintyi jonkin verran tutkijoiden ja sovittelevampien keskustelijoiden piirissä.

1950–1970-luku

Yhteiskunnallinen sovittelu ja akateeminen tutkimus alkoivat käyttää yhä enemmän nimitystä Kansalaissota.
Sisällissota yleistyi kansainvälisen tutkimuksen vaikutuksesta.
Vapaussota säilyi oikeistolaisissa piireissä ja muisteluperinteessä.

1980–1990-luku

Historiantutkimus vakiinnutti Kansalaissota– ja Sisällissota–nimitykset neutraalimpina.
Vasemmisto käytti edelleen toisinaan nimitystä Luokkasota, mutta vähemmän kuin aiemmin.
Julkisessa keskustelussa nähtiin kaikkia nimityksiä, mutta ”Kansalaissota” nousi yleisimmäksi.

2000-luku → nykypäivä

Tutkimuksessa ja mediassa yleisimmin käytettyjä ovat Kansalaissota ja Sisällissota.
Vapaussota esiintyy edelleen esimerkiksi muistojuhlissa, perinnetyössä ja tietyissä piireissä.
Veljessota elää puhekielessä ja kirjallisuudessa, kun halutaan korostaa sisäistä kahtiajakoa.

Yhteenveto

1918–1940: hallitseva nimitys Vapaussota
1950–1970: yleistyvä Kansalaissota, rinnalla Sisällissota
1980–2020-luku: pääasiassa Kansalaissota ja Sisällissota, mutta kaikki nimitykset ovat edelleen käytössä kontekstista riippuen.

Miten voimme edistää myönteisempää asenneilmastoa?

Frans. K 31.8.2025

Suomessa on viime vuosina nähty kehitystä, jossa osa poliittisesta kentästä suhtautuu vähättelevästi ihmisiin, jotka eivät ole suomalaisia syntyperältään. Tämä on huolestuttavaa, sillä todellisuudessa kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita – taustasta, ihonväristä tai kotimaasta riippumatta.

Erityisesti perussuomalaisten piirissä vallitseva asenneilmasto kaipaa avointa keskustelua ja rakentavia ratkaisuja. On ymmärrettävää, että moni on huolissaan yhteiskunnallisista muutoksista, taloudellisista paineista tai arjen epävarmuudesta. Mutta näihin huoliin ei pidä vastata syyllistämällä tai sulkemalla muita ihmisryhmiä ulkopuolelle.

On myös korkea aika alkaa tekemään tälle ongelmalle jotakin. Tämä on jo kestänyt liian pitkään, ja se vain pahenee, jos siihen ei aleta voimakkaammin puuttumaan. Tämä ei tarkoita sananvapauden rajoittamista, vaan sitä, että käyttäytymisen tulee muuttua inhimillisemmäksi ja vihapuheeseen on suhtauduttava nollatoleranssilla. Myös median on syytä kantaa vastuunsa: sen sijaan että klikkiotsikoissa toistuvasti korostetaan perussuomalaisten epäasiallisia kommentteja, tulisi huomio siirtää rakentavaan keskusteluun ja ratkaisuihin.

Keskustella ja kuunnella. Suvaitsevaisuus ei synny saarnaamalla, vaan aidoilla kohtaamisilla. Jokainen voi osaltaan pyrkiä dialogiin niiden kanssa, joilla on toisenlainen näkemys.

Tuoda esiin faktoja ja tarinoita. Kun puhutaan ihmisistä numeroiden sijaan – elämäntarinoista, arjesta ja kokemuksista – etäisyys vähenee ja ymmärrys lisääntyy.

Rakentaa yhteisöllisyyttä. Kun eri taustoista tulevat ihmiset tekevät asioita yhdessä – töissä, harrastuksissa tai naapureina – epäluulot vähenevät luonnostaan.

Näyttää esimerkkiä. Ystävällisyys tarttuu. Jokainen meistä voi olla se, joka osoittaa käytännössä, että kaikki ihmiset ansaitsevat kunnioitusta.

Meidän ei tule nähdä suomalaisuutta ja moninaisuutta vastakohtina. Päinvastoin – Suomi on vahva juuri silloin, kun täällä arvostetaan jokaista ihmistä. On aika tehdä työtä sen eteen, että myös perussuomalaisten piirissä asenneilmasto muuttuisi avoimemmaksi ja myönteisemmäksi.

Kommentti: Venäjälle tilanne ei olisi poikkeuksellinen. Se on jo pitkään elänyt itse keksimässään maailmassa. Venäjällä julkaistut maailmankartat eroavat kartoista, joita julkaistaan muualla maailmassa. Ja miten siinä loppupeleissä tulee käymään jos Putin jatkaa leikkejään.

Lain porsaan­reikä tarjoaa Putinille tien ulos nurkasta, johon hän itse itsensä ajoi

HS 29.8.2025

Jos rauhasta joskus neuvotellaan, kiista alueista on Venäjälle tärkein kysymys, kirjoittaa Artem Vorobjov. Hän on HS:n toimittaja, joka on työskennellyt vuosia eri medioissa Venäjällä.

VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin ajoi itsensä nurkkaan, kun julisti neljä Ukrainan aluetta osaksi Venäjää. Syyskuussa 2022 Kremlissä pidettiin näyttävä juhla Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden ”Venäjälle liittymisen” johdosta.

Putin piti silloisen puheensa tukalassa tilanteessa. Ukrainan armeija hyökkäsi menestyksekkäästi, ja Venäjä oli suuren sotilaallisen tappion partaalla. Välttääkseen sen Kreml julisti liikekannallepanon ja järjesti samaan aikaan näennäiset kansanäänestykset niillä Ukrainan alueilla, joita Venäjä tuolloin miehitti.

Päätavoitteena oli pelottelu. Venäjän ydinasedoktriinissa lukee, että maa voi käyttää ydinaseitaan, jos sen alue joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Niinpä kun Ukrainan alueet muodollisesti liitettiin Venäjään, Venäjällä oli mahdollisuus käyttää mitä tahansa Ukrainan sotatoimia kyseisillä alueilla tekosyynä ydinasearsenaalinsa käyttöön.

Ovela suunnitelma epäonnistui. Alueiden väkivaltainen liittäminen ei pysäyttänyt Ukrainan hyökkäystä. Vain runsasta kuukautta myöhemmin Ukrainan asevoimat vapauttivat Hersonin. Siis kaupungin, joka Venäjän käsityksen mukaan oli yksi sen maakuntakeskuksista.

Lyhyt kertaus: Venäjä ei hallitse 100-prosenttisesti yhtäkään niistä alueista, jotka se on julistanut omikseen. Ei ole perusteita olettaa, että Ukraina suostuisi vapaaehtoisesti luopumaan niistä.

Ensi kaudella on pakko leikata sotesta ja sosiaali­turvasta, sanoo Purra

HS 29.8.2025

Purra sulki isot menoerät hallituksen ensi viikon säästöneuvottelujen ulkopuolelle, mutta seuraava hallitus ei hänen mukaansa voi niin tehdä.

HALLITUKSEN sopu ensi vuoden budjetista on lähellä, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra Helsingin Sanomille. Noin miljardin euron säästöistä on puolueiden kesken yhteisymmärrys, ja erimielisyydet koskevat enää rahallisesti pieniä hallituspuolueiden vaatimuksia menolisäyksistä.

Perus­suomalaisten Keski­sarja puhui Ylellä maahan­muuttajista heikko­laatuisina tulokkaina

HS 27.8.2025

Teemu Keskisarja sanoi Ylen A-studiossa, että maahanmuuton vuoksi Suomeen on tullut satojatuhansia heikko­laatuisia tulokkaita.

Keskisarja sanoi, että hänelle tärkeämpää on suomalaisen väestön laatu kuin väestön määrä.

”Se [maahanmuutto] ei ole pelkästään uhka, se on osittain toteutunut katastrofi. Yhdessä sukupolvessa satojatuhansia enimmäkseen heikkolaatuisia tulokkaita. Samanaikaan supisuomalaisten syntyvyys on romahtanut”, Keskisarja sanoi.

KESKISARJALTA pyydettiin tarkennusta siihen, mitä hän tarkoittaa heikkolaatuisilla tulokkailla.

”Onko joku meistä neljästä sitä mieltä, että esimerkiksi afrikkalaiset ja lähi-itäläiset ovat koulutuksellisesti, sivistyksellisesti, ammatillisesti samalla tasolla kuin suomalaiset?” Keskisarja vastasi.

Uusi Suomi:

Perussuomalaisten Teemu Keskisarja puhui ”heikkolaatuisista tulokkaista” ja ”sikalasta” A-studiossa – ”En sulata”, sanoi kokoomuksen Pia Kauma

Riikka Purra puhui aiemmin väestön vaihtumisesta, mutta perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja puhui A-studiossa suoraan väestönvaihtamisesta. Keskisarja sanoi muun muassa myös, että maahanmuutto tekee Suomesta sikalan.

Kokoomuksen Pia Kauma kuvaili Keskisarjan puheita ”aika rajuiksi” ja sanoi, että kokoomuksessa ei ajatella samalla tavalla. Purran ja Keskisarjan puheet on suunnattu perussuomalaisten omille kannattajille, hän jatkoi. Myös Kauma viittasi suojelupoliisin aiempaan lausuntoon ja piti väestön vaihtumispuheita jopa vaarallisina.

Kommentti: Käsittämätöntä että noin idioottimaisia lausuntoja päästävä valitaan vielä puolueen varapuheenjohtajaksi ja puolue vielä hehkuttaa X:ssä "muista katsoa" mainoksellaan. No ehkä se kertoo puolueen arvomaailmasta. Tai onhan se jo nähty Riikka Purrankin kommenteista. Onkohan ne Purra, Keskisarja aviopari, ainakin ajatusmaailmaltaan kuin paita ja peppu.

Ei syytä huoleen Porissa

Frans. K

Moni ehkä pelästyi, kuten itsekin eilen Tuomo Keskisarjan esiintymistä A-Studiossa. Heräsi huoli, onko perussuomalaisilla Porissa oikeasti merkittävää vaikutusvaltaa?

Faktat rauhoittavat: Kaupunginvaltuusto: Porissa on 59 valtuutettua. Perussuomalaiset ja keskusta olivat vaaleissa yhteislistalla, joka sai 15 paikkaa. Todellinen perussuomalaisten osuus on tästä arviolta noin 7–8 valtuutettua, eli vain 12–14 % koko valtuustosta. Kaupunginhallitus: 13 jäsenestä perussuomalaisia on kaksi. Se tekee 15 % hallituksesta.

Näillä osuuksilla perussuomalaiset eivät yksin pysty ratkaisemaan mitään – he tarvitsevat aina muiden ryhmien tuen. Porin politiikassa heidän osuutensa on siis keskisuuri, ei hallitseva.

Onneksi siis syytä suurempaan huoleen ei ole. Edustus on rajallinen, ja valta Porissa jakautuu laajemmin eri ryhmille.

Tuomo Keskisarjan viimeaikaiset lausunnot ovat herättäneet syystäkin huolta. Hänen puheensa sisältävät vahvoja rasistisia piirteitä ja vähättelevät maahanmuuttoa tavalla, joka on vaarallista koko yhteiskunnallisen keskustelun kannalta.

Suomessa ei saisi olla tilaa sellaiselle politiikalle, joka pyrkii jakamaan ihmisiä etnisen taustan, uskonnon tai syntyperän perusteella. Tällainen retoriikka ei rakenna yhteistä tulevaisuutta, vaan rikkoo sitä.

On myös tärkeää ymmärtää, että kun kansanedustaja tai poliittinen vaikuttaja käyttää näin kärjekkäitä ja syrjiviä ilmaisuja, se normalisoi kielenkäyttöä, joka voi johtaa vihamielisyyteen, syrjintään ja jopa väkivaltaan. Tästä on jo kansainvälisiä kokemuksia, eikä Suomi saa kulkea samaa polkua.

Siksi olisi välttämätöntä, että valtakunnallisella tasolla poliittiset johtajat, puolueet ja media puuttuvat tällaiseen retoriikkaan selkeästi ja yksiselitteisesti. Vaikeneminen ei ole vaihtoehto.

Demokratian ja yhteiskuntarauhan kannalta on elintärkeää, että päätöksenteossa keskitytään ratkaisuihin, jotka yhdistävät – eivät hajota.

Trump käyttää yhä rajumpia keinoja vallan keskittämisessä itselleen

YLE 27.8.2025

Keskuspankki Fedin johtokunnan jäsenen erottaminen ja kansallis­kaartin käyttäminen poliisivoimana ovat osa systemaattista kampanjaa vallan keskittämiseksi presidentti Trumpille.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump otti jälleen maanantaina useamman merkittävän askeleen vallan keskittämisessä itselleen.

Ensinnäkin hän ilmoitti erottavansa Yhdysvaltain keskuspankin eli Fedin johtokunnan jäsenen, Lisa Cookin.

Toiseksi hän uhkasi lähettää kansalliskaartin joukkoja Chicagoon ja Baltimoreen ja allekirjoitti uuden presidentin asetuksen, jossa pyritään vahvistamaan kansalliskaartin roolia järjestyksenvalvonnassa.

Trump uhkaili myös jälleen kerran ABC- ja NBC-televisioyhtiöitä toimiluvan menetyksellä.

Nämä toisiinsa liittymättömät asiat ovat vain viimeisimpiä käänteitä Trumpin operaatiossa venyttää presidentin vallan rajoja äärimmilleen ja pelotella poliittisia vastustajiaan.

Kommentti: Ylen aamussa Paula Vilen ja Benita Heiskanen analysoivat Trumpin viimeaikaisia toimia, kuvassa linkki haastatteluun.

Sumun jälkeen

HS 26.8.2025

Ali Leiniö oli syrjäytynyt nuori mies, joka rötösteli ja käytti huumeita. Nyt hän on Suomen tunnetuimpia vaeltajia, jonka videot ovat kuin toiselta planeetalta.

Entinen elämä päättyi melkein kuin seinään.

Ali Leiniö oli kulkenut kolme vuotta sumussa. Oli työttömyyttä, rötöstelyä, huumeiden­käyttöä, juoppo­putkassa istumista. Mikään ei enää tuntunut miltään.

”Jos se minusta vain on kiinni, en palaa enää vanhaan”, Leiniö kertoo ajatelleensa.

Nyt Leiniö on yksi Suomen tunnetuimmista vaeltajista.

Hän julkaisee omalla Youtube-kanavallaan videoita, joita on katsottu karvan vaille 20 miljoonaa kertaa. Vuonna 2022 Tubecon Awards palkitsi Leiniön vuoden matkailu­vaikuttajana.

Vladimir Putin vain ”nauttii parrasvaloista ja ottaa kaiken, minkä voi”, sanoo Elina Valtonen

US 25.8.2025

Venäjää kohtaan on lisättävä painetta, eikä pelkkä aselepo tai rauhansopimus riitä pakotteiden purkamiseen, linjaa ulkoministeri Valtonen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole toistaiseksi osoittanut aikomusta luopua laittomista laajentumispyrkimyksistään, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok).

”Siksi meidän on lisättävä painetta Venäjää kohtaan ja heikentävä Venäjän edellytyksiä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. EU:lla on keskeinen rooli taloudellisen paineen ylläpitämisessä.”

”Painetta on jatkettava, vaikka sota päättyisi – pelkkä aselepo tai rauhansopimus ei riitä pakotteiden purkamisen perusteeksi. Mikäli pakotteista lähdetään kestävän rauhan saavuttamisen jälkeen luopumaan, on sen tapahduttava asteittain ja määriteltyjen tiukkojen ehtojen mukaisesti. EU:n piirissä Suomi on esittänyt myös tullien käyttöönottoa venäläiselle tuonnille”, Valtonen myös sanoi.

Itämeren turvallisuus puhuttaa

Frans. K

Itämeren turvallisuustilanne ja puuttumattomuuden ongelma

Itämeren turvallisuustilanne on viime vuosina kiristynyt merkittävästi. Syy ei ole yksittäisissä tapahtumissa, vaan pitkäaikaisissa rakenteellisissa ongelmissa, joihin ei ole uskallettu tarttua. Tilannetta pahentaa se, että julkisessa keskustelussa keskitytään usein sivuseikkoihin – etsitään tekosyitä, yritetään keksimällä keksiä selityksiä – mutta todellisiin juurisyihin ei puututa.

Suurin ongelma on hybridiuhkien jatkuva aliarviointi. Venäjä, entisen Neuvostoliiton perillinen, käyttää järjestelmällisesti keinoja, jotka jäävät perinteisen sodankäynnin ja diplomatian väliin: informaatiovaikuttamista, kyberhyökkäyksiä, energiapoliittista kiristystä sekä suoraa painostusta merialueilla ja ilmatilassa. Näihin vastataan usein vain pehmeillä sanoilla, diplomaattisilla eleillä ja epätoivoisella tasapainoilulla, joka paljastaa heikkoutta.

On huolestuttavaa, että edelleenkin monissa toimissa näkyy taipumus katsoa Venäjän suuntaan nöyrästi ja myötäillä entisen suurvallan tahtoa. Tämä asenne heikentää uskottavuutta ja antaa tilaa jatkaa painostusta ilman todellisia seurauksia.

Turvallisuuden kannalta ratkaisevaa olisi kohdata hybridivaikuttaminen rehellisesti ja määrätietoisesti. Se edellyttää paitsi sotilaallista ja teknologista varautumista, myös rohkeutta tunnustaa, että Itämeren alueella ei vallitse normaali naapuruus vaan järjestelmällinen uhka, joka ei katoa kauniilla sanoilla.

Mikäli juurisyihin ei puututa, tilanne pysyy epävakaana – ja pahenee ajan myötä. Nyt on kysymys siitä, uskalletaanko katse kohdistaa suoraan ongelmaan, vai jatketaanko kulissien ylläpitämistä, joka palvelee vain toisen osapuolen etuja.

Oppositiojohtajat lyttäävät ministeri Essayahin väitteet: ”Vain ja ainoastaan Kremlin lankoihin kompuroimista”

KU 25.8.2025

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ja vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta pitävät kristillisdemokraattien puheenjohtajan, maatalousministeri Sari Essayahin (kd.) väitettä oppositiopuolueista turvallisuusuhkana vaarallisena ja demokratialle vieraana puheena.

Essayah sanoi Helsingin Sanomissa lauantaina, että eduskunnan rajalaki- eli käännytysäänestykset ovat osoittaneet eräiden oppositiopuolueiden olevan suorastaan riski Suomen turvallisuudelle. Hän mainitsi vasemmistoliiton, Vihreät ja SDP:n.

Hoiva on siirtynyt julkiselta vallalta jo pitkälti ikäihmisen läheisille

US 25.8.2025

Toimitusjohtaja Murron mukaan Suomi on maailmassa ”jotenkin poikkeuksellinen maa, koska olemme niin voimakkaasti rakentaneet järjestelmän sellaiseksi, että valtio hoitaa”. Tämä tulkinta on väärä, sillä kansalaisten panos on ollut jo pitkään merkittävä, sanoo tutkija Heta Melartin Uuden Suomen haastattelussa.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on nostanut kissan pöydälle puhumalla suomalaisen vanhushoivan ”kahdesta todellisuudesta”, käytännössä siitä, että hoiva on siirtynyt julkiselta vallalta jo pitkälti ikäihmisen läheisille.

Palkattoman hoivan taloudellisia vaikutuksia selvittänyt tutkija Heta Melartin on Uuden Suomen haastattelussa samaa mieltä Murron kanssa siitä, että vanhushoivan osalta todellisuus ja lainsäädäntö ovat erkaantuneet toisistaan.

Tiian minitalo valmistui minibudjetilla

11.8.2023

Tiia Laine, 30, rakensi itselleen 18 neliön talon. Nyt koti sijaitsee kallion päällä vanhempien tilalla Sauvossa. Tulevaisuudessa talon voi siirtää minne vain.

Mäen päältä pilkahtaa pieni keltavihreä talo. Se häviää näkyvistä, kun kaarretaan pihaan kahden mansardikattoisen talon välistä. Kun jatkaa vähän eteenpäin, siellä minitalo seisoo ylväästi kalliolla mäntyjen keskellä. Talolta siintävät näkymät pitkälle peltomaisemaan, kauempana kiemurteleva joki avautuu myöhemmin mereksi.

Minitalossa asuu Tiia Laine Taika-koiransa kanssa. Tiia rakensi talon itse isänsä kanssa. Äiti auttoi muun muassa kokoamalla keittiön. Tarkkoja suunnitelmia ei ollut, eikä siten käytettävissä rakennekuvia. Isä oli rakentanut taloja, Tiia lähti projektiin ensikertalaisena, mutta innokkaana oppimaan.

Suunnitelmat olivat sikäli selvät, että Tiia halusi edullisen mutta kauniin kodin. Halpa voi olla hänen mielestään nättiä, tarvitaan vain kärsivällisyyttä ja aikaa. Toiveena oli myös toimiva ja tiloihin nähden iso keittiö sekä kunnollinen istumakorkeus parvelle. Vanhaa ja kierrätettyä käytettiin mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi ikkunoita.

Kerttu-koira käy viidesti viikossa hoidossa päiväkodissa – rahaa palaa, mutta omistajasta se kannattaa

Kotiliesi 25.1.2025

Leena Sallaksen Kerttu-dalmatialainen käy koirien päiväkodissa melkein päivittäin. Millaista hoitoa koirapäiväkodit tarjoavat ja kenelle päivähoito sopii?

Koirapäiväkoti on kuin lasten päiväkoti mutta hauvoille. Koirat pääsevät leikkimään keskenään, retkeilemään ja oppimaan uutta. Yksi tällaisista koirapäiväkodeista on Koiraparkki, joka on toiminut Helsingissä ja Espoossa vuodesta 2015.

”Osa koirista tulee hoitoon, koska ne kärsivät eroahdistuksesta, eivätkä pysty olemaan yksin. Jotkut tulevat sen takia, että omistajalla on pitkä työpäivä ja koira joutuisi olemaan liian pitkään yksin kotona. Osa tulee viettämään touhupäivää koirakavereiden kanssa”, kertoo Koiraparkin toiminnasta vastaava Raisa Kouhia.

Kaivostoiminta tulee pitää Suomessa

Ulkomaiset yritykset eivät voi tulla tänne kaivamaan malmeja ja mineraaleja ja tekemään tiliä, sanoo kansanedustaja Harry Harkimo.

Kuvassa linkki hänen tarinaansa.

Tajusin lopulta, mikä auttaa ymmärtämään mieletöntä nykymaailmaa

Eeva 5.5..2025

Taiteessa elävät ihmismielen hiljaisimmat liikkeet, kirjoittaa Hannu-Pekka Björkman kolumnissaan.

YSTÄVÄNI KYSYI minulta hiljattain, olenko miettinyt, mistä asioista ja millaisin sanoin pitäisi puhua nyt, kun koko maailma tuntuu mielettömältä.

Kun vastasin ystävälle, ymmärsin ajattelevani asiaa lähes päivittäin etenkin taiteen tekemisen kautta, teatterin ja kirjallisuuden prosesseissa.

Taide ei ole irti yhteiskunnasta eikä maailman tapahtumista. Vaikka teos ei suoraan viittaisikaan niihin, se värittyy niiden kautta. Siten taide on poliittista.

Lavrov sanoo Venäjän tunnustavan Zelenskyin Ukrainan johtajaksi – selitteli Neuvostoliitto-paitaansa

KS 24.8.2025

Venäjä tunnustaa Volodymyr Zelenskyin Ukrainan tosiasialliseksi johtajaksi, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoo uutiskanava NBC Newsin haastattelussa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on Lavrovin mukaan valmis tapaamaan Zelenskyin.

Lavrov väitti haastattelussa, että Zelenskyi ei ole Ukrainan laillinen presidentti Ukrainan perustuslain mukaan. Venäjän valtiojohto kiistää puheissaan Zelenskyin aseman vetoamalla Ukrainan presidenttien kausien kestoon. Maassa olisi ilman Venäjän hyökkäyssotaa järjestetty presidentinvaalit vuonna 2024, mutta Ukrainan perustuslaki ei salli vaalien järjestämistä sodan aikana.

Alaskan Anchoragessa Putinin vierailun aikana Lavrov nähtiin päällään paita, jossa luki Neuvostoliiton lyhenne "CCCP". Lavrov selitti, ettei asuvalinta tarkoita, että hän haluaisi palauttaa Neuvostoliiton.

Paluu matkustajaliikenteeseen—selvitykset ja tulevaisuus

Frans. K

Kokemäen rautatieasema (Peipohja) avattiin, kun Tampere–Pori-rata valmistui 4. marraskuuta 1895. Rataosuus Rauman suuntaan avattiin puolestaan 16. elokuuta 1897. Henkilöjunaliikenne välillä Kokemäki–Rauma loppui virallisesti 29. toukokuuta 1988

Traficom arvioi palautusmahdollisuuksia — Rauman ja Kokemäen välille laskettiin noin 9 000 vuosittaista matkustajaa, mikä on vähäinen määrä.

Vuonna 2023 Rauma tilasi oman selvityksen henkilöjunaliikenteen käynnistämisestä, ottaen selvän kaupunkiaktiivisuuden suunnittelussa

Vuoden 2025 Väyläviraston jatkoselvitys listasi useita vaihtoehtoja liikenteen palauttamiseksi, mutta kaikki vaihtoehdot arvioitiin yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomiksi tämänhetkisillä kustannus- ja tuotto-olettamilla.

Johtopäätös: Junaliikenne Kokemäen ja Rauman välillä alkoi vuonna 1897 ja loppui 1988. Vaikka rata on sähköistetty ja selvitykset ovat käynnissä, henkilöliikenteen palauttaminen ei ole vielä toteutunut.

Johtopäätös: Junaliikenne Kokemäen ja Rauman välillä alkoi vuonna 1897 ja loppui 1988. Vaikka rata on sähköistetty ja selvitykset ovat käynnissä, henkilöliikenteen palauttaminen ei ole vielä toteutunut.

Henkilöliikenteen uudelleen käynnistäminen vuonna 2027?

Yle.fi:n mukaan alustava tavoite on aloittaa henkilöjunaliikennettä Raumalta 5–6 vuorolla päivittäin, joista kaksi olisi suoria yhteyksiä Tampereelle ja muut sisältäisivät vaihdon Kokemäellä. Rauman kaupunki on osoittanut rahoitusta hankkeeseen jopa 1–2 miljoonaa euroa vuodessa, ja aikataulun mukaan liikenne voisi alkaa elokuun alussa 2027.

Joukkopako Venäjän rintamalta uhkaa

IL 23.8.2025

Laittomasti sodassa pidettäviä ihmisiä on hänen mukaansa Venäjällä kymmeniä tuhansia. Toinen ryhmä puolestaan on palveluksessa ”ikuisesti”.

Kummallakaan ryhmällä ei bloggarin mukaan ole juuri tapoja palata siviiliin. Joko pitää vammautua, lähteä ”jalat edellä” tai saavuttaa palveluksen yläikäraja. Rintamalla olevat ovat väsyneitä, joten tilanteen korjaamiseksi tarvitaan täydellinen mobilisaatio.

Hoivaatko sinäkin ikäihmistä?

US 21.8.2025

Jo yli miljoona suomalaista hoitaa läheistä ja se näkyy työelämässä, sanoo tutkija

Hoitovastuun siirtyminen ikäihmisten läheisille näkyy suomalaisessa työelämässä jo monin tavoin. Se voi tulla talouden näkökulmasta myös kalliiksi. Tutkija Heta Melartin kertoo Uudelle Suomelle, mistä on kysymys.

Elon Muskilla onkin nyt uusi suunnitelma – Uhka republikaaneille peruttu

US 21.8.2025

Puolueen perustamisen sijaan Muskilla on nyt aivan toinen projekti, WSJ kertoo. Lehden mukaan Musk on keskittynyt viime aikoina ylläpitämään suhteitaan varapresidentti J. D. Vanceen, jota pidetään ennakkosuosikkina republikaanien presidenttiehdokkaaksi vuoden 2028 vaaleihin. Miljardööri harkitsee myös Vancen rahallista tukemista, mikäli tämä asettuu ehdoille vaaleissa.

J.D. Vance: Euroopan kannettava ”leijonanosa” Ukrainan turvatakuiden taakasta

YLE 21.8.2025

Euroopan maiden on kannettava ”leijonanosa” Ukrainan turvatakuiden taakasta, sanoi Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance keskiviikkona Fox Newsille.

En usko, että meidän pitäisi kantaa taakkaa tässä. Uskon, että meidän tulisi olla avuksi, jos se on välttämätöntä sodan ja tappamisen lopettamiseksi. Mielestäni meidän tulisi kuitenkin odottaa, ja presidentti varmasti odottaa, että Eurooppa ottaa tässä johtavan roolin, Vance sanoi Fox Newsin The Ingraham Angle -ohjelmassa.

Bloomberg: Italia ajaa turvatakuiksi liittolaisten pikaista päätöstä avusta uuden hyökkäyksen alettua

Italian pääministeri Giorgia Meloni ajaa Ukrainan turvatakuiksi mekanismia, jossa Ukrainan liittolaiset päättäisivät sotilasavusta vuorokauden sisällä Venäjän mahdollisen uuden hyökkäyksen alettua.

Aktiivinen työ turvatakuiden suhteen on jo aloitettu, sanoo Zelenskyin kansliapäällikkö

Aktiivinen työ Ukrainan turvatakuiden sotilaallisten osien suhteen on jo aloitettu, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kansliapäällikkö Andri Jermak keskiviikkona viestipalvelu X:ssä.

Kommentti: Orpo A-studiossa: ”Ei ole pieni asia lähettää suomalaisia sotilaita tehtäviin”.

Eagle S:n kapteeni Svenska Ylelle: ”Se oli onnettomuus”

YLE 19.8.2025

Sähkökaapeli Estlink 2 Suomen ja Viron välillä oli lakannut toimimasta joulupäivän 2024 aikana. Suomalaisviranomaiset pysäyttivät kommandotyylisellä laivanvaltausoperaatiolla myöhään illalla Eagle S-tankkerin, joka oli iltapäivällä ajanut sähkökaapelin yli.

Tankkerin georgialainen kapteeni Davit Vadatchkoria sanoo Svenska Ylelle, että aluksella ei huomattu ankkurin laahaavaan merenpohjaa.

Kapteeni Vadachkoria sanoo tienneensä, että kansainvälisillä vesillä suomalaisilla viranomaisilla on vain rajoitettu oikeus antaa määräyksiä kauppa-aluksille. Silti hän päätti noudattaa rannikkovartioston Turva-aluksen käskyä ankkuroitua Suomen aluevesille.

– Turvalla oli aseita. Miksi olisin riskeerannut miehistöni, alukseni ja lastini? Minulla ei ollut mitään syytä paeta, Vadatchkoria sanoo.

Vadatchkorian mukaan aseistetut viranomaiset, joilla hänen mielestään ei ollut aiempaa kokemusta tankkerin valtaamisesta, olisivat voineet aiheuttaa katastrofin laskeutuessaan helikoptereista täydessä taisteluvarustuksessa.

Öljytankkerin kannella täytyy noudattaa tarkkoja toimintaohjeita, jottei synny staattista sähköä ja mahdollisia kipinöitä.

Venäjää syytettiin heti: Ankkuri laskettiin tarkoituksella

Suomen version mukaan kyse on venäläiseen varjolaivastoon kuuluvasta tankkerista ja kyseinen laiva on katkonut jälleen yhden merikaapelin.

Kommentti: Vanha sanonta ensin tutkitaan kunnes hutkitaan, ei pitänyt tässä tapauksessa. Kaapelien katkomisen aikoihin Suomessa oltiin kuin persiiseen ammuttu karhu, kaikessa vähänkin epätavallisessa nähtiin syylliseksi Venäjä.

Washingtonin tapaamisten alussa ei ollut kohtauksia

HS 18.8.2025

”Me pysymme mukana”, olivat ehkä tärkeimmät sanat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin tapaamisessa

VALKOISEN TALON Ukraina-tapaamiset alkoivat maanantai-iltana Suomen aikaa Donald Trumpin ja Volodymyr Zelenskyin yhteisellä lehdistötuokiolla, joka venähti yllättävän pitkäksi.

Ensimmäinen johtopäätös: Yhdysvaltain ja Ukrainan presidenttien tapaaminen alkoi varsin ystävällisessä hengessä.

Siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, kun vierailulla on oikeutettua puolustussotaa käyvän maan johtaja. Mutta sävyero on ilahduttava verrattuna tylytykseen, jota Zelenskyi sai osakseen samassa paikassa viime helmikuussa.

Onko puhe turvatakuista tarkoitettu meidän rauhoitteluksemme, tutkija kysyy

HS 18.8.2025

Hanna Smith pitää ”häiritsevänä” Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin puheita siitä, että Ukraina ei saa liittyä Natoon.

MITÄ Yhdysvaltain turvatakuut Ukrainalle tarkoittavat?

”Ainoa tapa saada pidäke Venäjää vastaan turvatakuilla on sotilaallinen läsnäolo Ukrainassa, jos Ukraina ei kuulu Natoon”, arvioi Vaasan yliopiston työelämäprofessori ja Venäjä-asiantuntija Hanna Smith.

Orpo turvatakuista: ”Ukrainassa pitää olla läntisiä joukkoja”

HS 18.8.2025

PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok) mielestä Ukraina tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa maaperälleen tuekseen läntisiä joukkoja, jos rauhansopimus aikanaan saadaan tehtyä.

”Turvatakuiden keskeinen takaaja on Ukrainan armeija, joka on nyt Euroopan vahvin armeija”, Orpo sanoi kokoomuksen ministerikokouksen aluksi Oulussa maanantaina.

”Mutta se tarvitsee materiaalitukea ja erilaista tiedustelutukea. Ja varmasti Ukrainassa pitää myös olla läntisiä joukkoja”, hän lisäsi.

Nyt alkaa Ukrainan kohtalonviikko

HS 18.8.2025

Juonenkäänteet olivat sunnuntaina nopeat ja jyrkät.

Alaskan-huippukokouksessa kävi ilmeisesti niin kuin maailmanpoliitikassa usein: silloin kun asioita oikeasti tapahtuu, tieto niistä pantataan sopivaan hetkeen.

Vielä sunnuntaiaamuna näytti siltä, ettei Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokous johtanut mihinkään muuhun kuin siihen, että Venäjä sai pelattua lisäaikaa hyökkäyssotaansa ja torjuttua Yhdysvaltojen uudet pakotteet.

Kommentti: On helppo puhua jälkiviisaudesta, mutta Ukrainan sodassa kyse on paljon vakavammasta – koko Euroopan turvallisuuden kohtalonkysymyksestä. Eurooppa olisi voinut reagoida jo aiemmin voimakkaammin, mutta nyt ei ole enää varaa viivytellä. Venäjän selitykset ja perustelut ovat pelkkää fiktiota, eikä Euroopan pidä alistua niiden varjolla tehtyihin vaatimuksiin. Nyt olisi korkea aika näyttää, että Venäjä ei voi jatkaa uhitteluaan ja että kansainvälinen oikeus ja itsenäisten valtioiden koskemattomuus todella merkitsevät jotakin.

Zelenskyin mukaan lähtee eurooppalainen unelma­joukkue

HS 18.8.2025

Tutkija Iro Särkkä pitää seitsemän hengen neuvottelija­joukkoa hyvin perusteltuna. HS esittelee Washingtoniin matkustavat johtajat.

EUROOPPA lähettää Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa Washingtoniin seitsemän keskeistä johtajaa.

Valkoisessa talossa heitä odottaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka pyrkii kaikin keinoin saamaan aikaan rauhan­sopimuksen Venäjän ja Ukrainan välille.

Euroopasta neuvotteluihin lentävät Naton pääsihteeri Mark Rutte, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Saksan liittokansleri Friedrich Merz, Britannian pääministeri Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Italian pääministeri Giorgia Meloni ja Suomen presidentti Alexander Stubb.

Miksi Euroopasta lähtee Washingtoniin näin suuri ryhmä johtajia?

ULKOPOLIITTISEN instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä pitää neuvottelija­joukkoa hyvin perusteltuna.

”Nämä henkilöt viestivät Trumpille, että Eurooppa osallistuu yhtenäisenä ja kattavasti”, Särkkä sanoo.

SUOMEN presidentti on onnistunut rakentamaan erinomaisen suhteen Donald Trumpiin.

Golf on avannut Stubbille merkittäviä ovia. Esimerkiksi talouslehti Wall Street Journalin (WSJ) mukaan Stubb on merkittävä syy siihen, miksi Trumpin suhtautuminen Ukrainaa ja Eurooppaa kohtaan on pehmentynyt.

Ukrainan liittolaiset järjestävät tänään videotapaamisen, myös Stubb osallistuu

HS 17.8.2025

RANSKA, Saksa ja Britannia järjestävät tänään videotapaamisen Ukrainaa tukevien liittolaisten kesken. Etäkokouksessa niin sanotun halukkaiden koalition maat keskustelevat rauhan saamisesta Ukrainaan.

Videotapaaminen järjestetään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Alaskan-kokouksen jälkimainingeissa.

Tapaamisen järjestämisestä vastaavat Britannian pääministeri Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz. Myös presidentti Alexander Stubb osallistuu kokoukseen.

UKRAINAN presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan tulitauosta kieltäytyvä Venäjä vaikeuttaa pyrkimyksiä yli kolme vuotta kestäneen hyökkäyssodan lopettamiseksi.

Stubb: Venäjällä ei voi olla veto-oikeutta Ukrainassa

IS 16.8.2025

TASAVALLAN PRESIDENTTI Alexander Stubb keskusteli lauantaina aamulla Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja eurooppalaisten johtajien kanssa Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisesta.

Eurooppalaiset johtajat sitoutuvat kasvattamaan painetta Venäjää vastaan. Lausunnon mukaan Ukraina voi luottaa Euroopan solidaarisuuteen, ja Yhdysvallat Euroopan tahtoon edistää rauhaa.

Katri Helenan uran viimeisenä kappaleena kuultiin Elämän tie

HS 16.8.2025

Vuosikymmenten mittaisen uran paketoineeseen iltaan mahtui niin klassikoita, vierailijoita kuin ripaus jouluakin.

LAULAJALEGENDA Katri Helenan vuosikymmenten mittainen ura päättyi lauantai-iltana Helsingin Olympiastadionilla järjestettyyn konserttiin.

Konsertti alkoi television arkistopätkistä kootulla videolla uran alkuajoilta aina vuoden 2024 viimeiseen festivaaliesiintymiseen saakka.

Ikoninen iskelmätähti asteli lavalle 20-henkisen Leri Leskinen Grand Orchestran kanssa vaaleansinisessä asussa, jonka on suunnitellut Teemu Muurimäki. Orkesteriin kuuluu esimerkiksi nimekäs nelihenkinen kuoro: Nina Tapio, Suvi Teräsniska, Esa Nieminen ja Jepa Lambert.

Silminnähden herkistynyt ja jopa hieman häkeltynyt Katri Helena aloittaa klassikolla Katson sineen taivaan. Taitaa jopa vähän jännittää!

Katson autiota hiekkarantaa saa yleisön välittömästi sytyttämään älypuhelinten taskulamput ympäri katsomoa.

Melania Trumpin kirje Putinille julkaistiin

HS 16.8.2025

Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Alaskassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin, oli Trumpilla Putinille kirje puolisoltaan Melania Trumpilta. Kirje käsitteli Ukrainasta siepattuja lapsia, kerrottiin Valkoisesta talosta heti perjantaisen tapaamisen jälkeen.

Lauantaina kirjeen sisällöstä selvisi lisää, kun Fox News -kanava julkaisi ensimmäisenä kirjeen näköisversion. Sen jälkeen moni muukin, kuten Yhdysvaltain oikeusministeri Pam Bondi, on jakanut kirjeen sosiaalisessa mediassa. Myös Melania Trump laittoon X:n viestin, jossa oli linkki Fox Newsin artikkeliin.

Kirjeessä Putinia pyydetään ajattelemaan lapsia ja "viattomuutta, joka on maantieteen, hallinnon ja ideologian yläpuolella". Melania Trump toteaa Putinille, että tämä voisi yksin palauttaa konfliktiin joutuneiden lasten "melodisen naurun".

"Suojelemalla näiden lasten viattomuutta, et palvele ainoastaan Venäjää — vaan koko ihmiskuntaa", Melania Trump kirjoitti Valkoisen talon virallisella kirjepaperilla.

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit tapasivat Alaskassa

IS 16.8.2025

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kannattaa suunnitelmaa Ukrainan sodan lopettamiseksi luovuttamalla valloittamattomia alueita Ukrainasta Venäjälle sen sijaan, että pyrittäisiin tulitaukoon, New York Times uutisoi.

Trump kannattaa alue­luovutuksia.

- Russian delegation arrives in Anchorage aboard an Ilyushin IL-96 ahead of the Trump-Putin summit

- B-2 bomber & F-22 jets thunder over Alaska as Trump rolls out red carpet for Putin

Alaskan huippukokous alkaa – pystyykö Trump vastustamaan seireenin kutsua?

YLE 15.8.2025

On häkellyttävää, että Yhdysvaltain kaltainen suurvalta lähtee kokoukseen niin häilyvillä tavoitteilla kuin nyt, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff.

Historiallinen huippukokous, joka voi sysätä Euroopan rauhan polulle, tai upottaa sen syvemmälle sodan ja pelon aikakauteen. Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat perjantaina Alaskassa, tarkoituksena on keskustella edellytyksistä sotimisen päättämiseksi Ukrainassa.

Panokset ovat kovat, mutta niin on myös epätietoisuus neuvotteluiden odotuksista, sisällöstä ja tavoitteista. On häkellyttävää, että Yhdysvaltain kaltainen suurvalta lähtee kovan luokan huippukokoukseen niin häilyvillä tavoitteilla kuin nyt.

Trumpin lausunnot ovat olleet niin sanotusti joka puolella karttaa.

Heti tapaamisen tultua julki Trump ennusteli jopa päätöksiä alueluovutuksista, vaikka toinen sodan osapuolista ei saanut edes kutsua neuvotteluihin. Sittemmin hän kuvaili tulevaa kokousta kuuntelu- ja tunnustelusessioksi.

Tämän kokouksen tarkoitus olisi Trumpin mukaan ainoastaan pedata seuraavaa ja huomattavasti tärkeämpää tapaamista. Siihen otettaisiin ilmeisesti mukaan myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Trump heitti ilmoille optimistisen idean siitä, että uusi huipputapaaminen voitaisiin järjestää heti perjantain kokouksen perään, myös Alaskassa. Se olisi helpointa, Trump aprikoi Valkoisessa talossa.

Euroopan ja Ukrainan toive on, että Trump pysyy kovana jääkylmän neuvottelijan, entisen Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB:n agentin, Vladimir Putinin edessä.

Venäjä sumuttaa nyt ja siihen on selvä syy

US 15.8.2025

Käynnissä on Venäjän informaatio-operaatio, jolla rintamatilanne pyritään näyttämään todellisuutta parempana ennen huipputapaamista, sanoo everstiluutnantti Christian Perheentupa.

Näin voi summata viime päivien huolestuttavia tietoja Ukrainan sotarintamalta, ja tapahtumat ajoittuvat vieläpä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen alle.

Vladimir Putin tekee näyttävän paluun

HS 15.8.2025

Venäjän presidentin Vladimir Putinin vuosia jatkunut diplomaattinen eristäminen saa stoppinsa perjantaina.

Ja millä tavalla se tapahtuukaan: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui hänet Alaskaan keskustelemaan kasvotusten. Tapaamisen on määrä alkaa myöhään perjantaina Suomen aikaa.

Maailmalla on esitetty lukuisia epäilyksiä siitä, onko Trumpista vastustamaan Putinin taidokasta diplomaattista ja henkilökohtaista luovintaa.

On kerrottu, että Alaskan-tapaaminen alkaa kahdenkeskisellä kohtaamisella, jossa presidenttien lisäksi läsnä ovat ainoastaan tulkit. Keskustelusta ei jää dokumentaatiota siitä, mitä on sovittu ja puhuttu.

Edellisen kerran Trump ja Putin tapasivat 2019 Japanissa. Sitä edellinen kerta oli Helsingissä 2018.

Sen jälkeen koomikko Trevor Noah vitsaili, että näin käy, kun laitat KGB-agentin KFC-agenttia vastaan.

Helsingissä Trump suorastaan söi Putinin kädestä.

Trumpin silloinen Venäjä-neuvonantaja Fiona Hill kertoo miettineensä keinoja, joilla hän olisi saanut keskeytettyä tapaamisen jälkeisen tiedotustilaisuuden. Trump toisteli median edessä Kremlin lauseita sekä vannoi uskovansa ennemmin Putinia kuin yhdysvaltalaisia tiedusteluviranomaisia.

Tilanne oli yhdysvaltalaisten kannalta niin tukala, että Fiona Hill on kertonut pohtineensa jopa sairauskohtauksen esittämistä tai palohälyttimen laukaisemista, jotta tilanne keskeytyisi.

Jos tuolloinen tapaaminen antaa vihjeitä siitä, miten Alaskassa menee, yhdysvaltalaisten kannattaa varmistaa Elmendorf-Richardsonin sotilas­tuki­kohdan palohälyttimien toimivuus.

Trumpin ex-avustajalta synkkä varoitus Putin-tapaamisesta: Virhe

IL 15.8.2025

Trumpin entinen neuvonantaja pelkää, että Trump altistaa itsensä Kremlin manipulaatiolle.

Hill kertoo brittilehti The Telegraphin haastattelussa, että ilman neuvonantajien läsnäoloa Putinilla on paremmat mahdollisuudet saada Trump ansaan.

– Hän (Putin) tykkää rupatella kahden kesken, mutta todellisuudessa hän saa sinut osalliseksi kaikkeen, mitä hän haluaa, Hill sanoi.

Kremlin mukaan Venäjän delegaatioon kuuluvat Putinin avustaja Juri Ušakov, ulkoministeri Sergei Lavrov, puolustusministeri Andrei Belousov, valtiovarainministeri Anton Siluanov ja Venäjän sijoitusrahaston johtaja Kirill Dmitrijev.

Yhdysvallat ei ole vielä kertonut delegaationsa kokoonpanoa.

Hill opasti Trumpia ennen presidenttien yhteistä lehdistötilaisuutta Helsingin huippukokouksessa. Hillin mukaan Trump ei ollut kovin vastaanottavainen neuvoille.

– Hän toisteli jatkuvasti, että lähde pois, voin tehdä tämän itse, Hill sanoi.

Puhe rauhasta vaihtui jo odotusten hillitsemiseen – Mitä Alaskan kokous voi oikeasti poikia?

HS 14.8.2025

Mitään sopimusta Trumpin esittämistä alueluovutuksista on vaikea pitää realistisena.

YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat perjantaina Anchoragen kaupungissa Alaskassa, medialähteiden mukaan Elmendorf-Richardsonin sotilastukikohdassa.

Trumpin ja Putinin on tarkoitus keskustella aselevon mahdollisuudesta Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa.

Kommentti: Kreml-virkamiesten mukaan kokouksen agendalla on itäisen Euroopan konfliktin ratkaisun lisäksi myös suuri taloudellinen yhteistyöpotentiaali. He puhuvat jopa “huikeasta taloudellisesta mahdollisuudesta”, joka voisi avautua maiden välisen liittoutumisen myötä.

Voi hyvin olla, että neuvottelut päättyvät lyhyeen ja ovet paukkuen. Trump ei varsinaisesti nostattanut odotuksia puhumalla maanantaina ”tunnustelutapaamisesta”.

Näin Ukraina toteutti uskomattoman iskunsa – Asiantuntija: Venäjä ei osannut odottaa

IS 14.8.2025

Ukrainan operaatio osoitti maan pystyvän pitämään vielä Venäjän varpaillaan. Lisäksi sillä saattaa olla Ukrainan sotaakin laajempi merkitys, toteaa asiantuntija.

”NÄYTTÄVÄ”. ”Röyhkeä”. ”Järkytti maailmaa”.

Näin Ukrainan 1. kesäkuuta toteuttamaa laajaa drooni-iskujen sarjaa kuvailtiin mediassa iskujen jälkeen.

Operaation valmistelussa kesti Ukrainan mukaan puolitoista vuotta ja se toteutettiin presidentti Volodymyr Zelenskyin valvovan silmän alla.

Miten ja miksi Ukraina toteutti ennennäkemättömän operaationsa?

Euroopalle heti varoitus Trumpin puheista – Venäjältä kylmä suihku Alaskan neuvotteluihin

US 14.8.2025

Eurooppalaisjohtajat saivat kuulla Trumpilta vakuuttelua, että Yhdysvallat on nyt Euroopan kanssa samalla sivulla. Arvaamattomat käänteet ovat silti mahdollisia, sillä todellisuudessa ”kukaan ei tiedä mitä hän oikeastaan aikoo tehdä”, sanoo lähde Politicolle. Samaan aikaan Venäjältä tuli linjaus, joka kertoo ettei se ole kiinnostunut aidoista neuvotteluista.

Eurooppalaiset johtajat kuten tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoivat keskiviikkona tyytyväisinä helpottavan viestin: illan etätapaaminen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa antoi syytä uskoa, että Yhdysvalloilla on Euroopan kanssa yhteneväiset tavoitteet Ukrainan suhteen.

Stubbin mukaan Trump vakuutti eurooppalaisjohtajille muun muassa, ettei hän neuvottele perjantaina Ukrainan alueista, vaan pyrkii saamaan aikaan vain aselevon. Osa eurooppalaisjohtajista arvioi jopa, että Yhdysvaltain johtaja tuntui vihjailevan Amerikan jälleen vahvistuvasta turvallisuusroolista Euroopassa ja sodanjälkeisessä Ukrainassa, kertoo Politico-lehti.

Arvaamattomat käänteet ovat mahdollisia, Politico varoittaa, kun ”manipuloivan Vladimir Putinin ja oikukkaan Trumpin” kaltaiset miehet kohtaavat. Trumpin puheet alueiden ”vaihtamisesta” ehtivät jo pelästyttää Eurooppaa ennen keskiviikon kokousta.

Näyttelijä Emma Thompson puhutteli Harri Pippuria ”darlingiksi”

YLE 13.8.2025